Samana yönä nosti "Ukko" purjeensa ja suuntasi ulos merelle tullijaalan pysytellessä uskollisesti sen vanavedessä, kunnes eräänä myrskyisenä yönä sumussa ja sateessa takaa-ajettavastaan eksyi ja palasi asemapaikalleen.
PELTO-KALLUN OSA.
I.
Oli yö elokuun lopulla. Kolmipäiväisen myrskyn jälkeen huojui meri loivissa ummikkaissa.
Tuulta oli enää tuskin ollenkaan. Ääneti vyöryivät ummikkaat lännestä itään.
Itään painuivat myös viimeiset pilvet. Niiden yläreunan takaa kohosi täyskuu valaen kultiaan vyöryville ummikkaille. Kello oli silloin kaksitoista yöllä.
Muutama harva tähti loisti syyskesän yö taivaalla. Kuun ilmaannuttua katosi niistäkin muutama.
Meressä kiilui tulia täsmälleen neljäkymmentäseitsemän suurempaa ja samanverran pienempiä. Suuremmat paloivat kalastajahaapioiden merkkilyhdyissä ja pienemmät olivat niinsanottuja sapalyhtyjä, pieniä, tuulta ja merta kestäviä, meren pinnalla kelluvia, jotka olivat kiinnitetyt ajoverkkojen uloimman verkon uloimpaan päähän. Siitä tulesta näki kukin venekunta sekä oman että vieraan ajoverkkorivin hännän eli savan. Nuo satakunta lyhtyä kiiluivat pimeällä merellä kuin kiiltomadot rajattomalla niityllä. Ne muodostivat äsken ilmaantuneen kuun ja sen kultaläikköjen kanssa vyöryvillä ummikkailla satumaisen, ihanan kuvan. Kalastajat eivät kuitenkaan olleet tulleet merelle haaveilemaan ja ihailemaan elokuun kuutamoyötä. He tiesivät että myrskyn jälkeen on saalis hyvä ja sitä varten he olivat haapioilleen ja verkkoineen merellä. He olivat laskeneet verkkonsa mereen, syöneet ja juoneet teetä ja käyneet maata haapion keulapuolella olevan varjon alle. Silläkään onnettomalla, jonka oli pysyttävä valveilla, vahtiakseen etteivät verkot ajautuisi matalalle tai yhteen naapurin verkkojen kanssa, ei ollut halua haaveiluun. Mikäli hänen mielikuvituksensa toimi, askarteli se runsaan hailisaaliin ympärillä.
Tuulta oli enää sen verran, että se silloin tällöin ravisteli haapion keulapuolen yli pingoitettua öljyttyä varjovaatetta ja puhalsi sen alla nukkujille raitista ilmaa.
Myrsky oli ollut ensin lounaasta ja sitten lännestä. Virta kävi nyt myrskyn jälkeen länteen, kuljettaen mukanaan haapioita ja verkkoja vastalainetta ja vastatuulta.