— Ei se niin selvä ollut! Kuulehan vallesmanni — joko sinä et itse ymmärrä, tai pidät minua tuhmana: Täytyyhän syyllistä rangaista, muuten pahantekijät lisääntyvät, eikä kunnon ihmisillä ole enää tilaa maan päällä eikä merellä. Syyllinen täytyy rangaista ja Linkreen antoi kunkin itsensä valita. Sitä tietä on tässä saaressa monessa talossa emännät ja hyvät ovatkin ja ensimmäiset lapset tulivat niihin taloihin emännän mukana. Niitä Linkreenin poikiahan se pitäisi olla tämä Simin-Pokkokin — mitä kansa hokee. Ja näkeehän sen jo Pokosta päältäpäinkin, että herraskaistahan se on veren juoksu Pokossa. Enemmän se on olevinaan kuin me muut tuhmat talonpojat. Keppi kädessä kävellä teiskailee kujilla ja rannassa kuin herra ainakin, etenkin pyhinä. Linkreen itsehän sen oli ristinyt Pokoksi. Oli kerran ollut Hantsun Simin luona kahvilla — Pokko oli ollut silloin parin vuoden ikäinen — oli Linkreen taputtanut poikaa tukalle ja sanonut että: "Aika pokko sinusta tulikin!" — Keinonsa ne olivat Linkreen-vainajalla, etkä sinäkään niistä käräjämatkoista rauhaan pääse, ellet käytä keinoja.
— Linkreenin keinoja! Hahaha!
— Jaa — minulta on kysytty ja minä olen vastannut ja saanut sikarin palkakseni jo etukäteen. Hyvät ne olivat ne Linkreenin keinot! Niin ne sen aikaiset ihmiset kertovat, että äkkiä oli elämä tällä saarella muuttunut siivoksi ja hiljaiseksi. "Ei esivalta miekkaa hukkaan kanna", sanotaan sanassakin! Käräjämatkat olivat loppuneet miltei kokonaan koko Linkreenin ajaksi. — Niin se teki ja jos et halua tehdä samalla tavalla, niin keksi itse paremmat keinot!
* * * * *
Keino tulikin ja vielä sattuman kautta, nimittäin ei miettimisen tuloksena, sillä Markuksen koko talvisesta pään vaivaamisesta ja neuvojen kyselyistä Pelto-Kallulta ei ollut mitään hyötyä.
Sattuma toi hänen kouraansa ruoskan.
Oli jäidenlähdön aika keväällä.
Silloin on aina sakeat ja pitkälliset sumut.
Suolakuormassa Espanjasta tulevia purjelaivoja risteili jäiden seassa
Suomenlahdella odotellen pääsyä rannikkosatamiin.
Eräänä iltana, lieneekö ollut huhtikuun loppua vai toukokuun alkua, kolea oli vain vielä ilma merellä ja sitäkin koleammaksi teki sen sakea sumu, jota oli hienon länsituulen mukana tullut pitkin edellistä yötä ja pitkin päivää.