— No sen, hyvänen aika, että omin lupinne otitte kaapista viskipullon!
— No — jos sitten otin…
— Varastitte! Jumaliste! Minä suutun ja ammun teidät siihen seinää vasten, ellette tunnusta!
— No — va-varastin sitten…
— Ja ryyppäsitte itsenne humalaan!
— Humalaan en ryypännyt! Humalaan en ryypännyt — herra vallesmanni!
Hemma ravisteli päätään ja puhui kovalla äänellä ja punaisena. Vallesmanni sieppasi ruoskan seinältä, hirvensarvinaulakolta, jossa kaikki metsästystarpeet riippuivat.
— Joko tunnustatte, vai ette!?
— Tunnustan tunnustan. Eihän tässä nyt tarvitse ruoskaa ruveta heiluttamaan! — Ihminen tässä olen minäkin!
— Ihminen! Elukka sinä olet! Joit siaksi itsesi laivalla! Humalassa olit! Sikahumalassa olit!