Kaikki on valmista, mutta missä hitossa viipyy vieras.
Tekisi mieli alkaa jo itse — ottaa pieni konjakkiryyppy ja sytyttää sikari.
Ei siinä muuta olekaan.
No niin, teetä myös. Kyllä Miina teetä tuo.
Ahaa — jopa kuuluu kolinaa ulko-ovessa.
Vallesmanni on saavuttanut tarkoituksensa.
Koulumestari jää ällistyneenä seisomaan kynnykselle.
— No mutta… no mutta… Mitä sinä meinaat?!… Arki-iltana!! Minä en ymmärrä!
— Heitähän paltto päältäsi ja vie sinne eteiseen! — Miina! Tule auttamaan vieraan päältä palttoa! Sinä olet tuhma, Miina! Minun on sinua tästä lähin kasvatettava… No no — auta paltto pois vieraan päältä — no niin — aseta se käsivarrellesi — vasemmalle! — noin, nyt otat lakin — nyt kepin — viet ne eteiseen. Sinun on, Miina, tästä lähin tämä tehtävä kaikille minun vierailleni jo eteisessä. Minä olen nyt korkeampaa säätyä kuin eilen ja minulla käy nykyään korkeampia vieraita kuin ennen ja ne on otettava vastaan korkeammalla tavalla kuin ennen. Muista se, Miina!
— No — käy istumaan, Esaias!