Sen viideskolmatta päivä on käsissä.
Kesävieraat ovat jo aikoja sitten lähteneet.
Martta on vielä saaressa.
Markus ei ole häntä tavannut moneen päivään, mutta nyt hän on tänään luvannut tulla sanomaan Markukselle jäähyväisiä.
Meri on jo paljon viileämpi kuin parhaalla ajalla ja varjossa tuntuu jo syyskesän vilua, mutta auringon paisteessa on vielä, ainakin tänään, yhtä lämmin kuin parhaalla heinäkuun helteellä.
Markus istuu Venekalliolla, jossa heidän piti tavata toisensa. Kello on jo aikoja sitten sivuuttanut sen hetken, jolloin Martan piti tulla.
Markus istuu Venekalliolla ja katselee merelle. Se on paikoin peilityyni, mutta siellä ja täällä aika ajoin meri tummenee. Siellä näyttää puhaltavan tuuli — vähän aikaa vain ja taas kirkastuu meri kaikkialla.
Idässä näkyy kangastuksena Lavansaari. Se on ikäänkuin irti merestä.
Vähän enemmän oikealla, luultavasti itäkaakossa, nousee lyhyt kangastus ylös saarteelta — se on kappale Inkerin rantaa.
Pohjoiskoillisessa kangastelevat Haapasaaret.