— Sinäkö!?
— Niin, niin. En minä itseäni tyrkytä — minä vain sanoin, kun kysyttiin —
— Sinä, joka et kelpaa todistajaksi! Johan sinä olet ihan hullu!
— En kelpaakaan, ja jos oikein tarkkaan ruvetaan katselemaan kunkin miehen papinkirjoja, niin vallesmanni ei perämiestä tältä saarelta saakaan. Kellä on variksen varvas kirjassaan luntreijauksesta, kellä mistäkin. Varkautta se on laivarikkovarkauskin. Ei se ole sen parempaa kuin muukaan varkaus! Joka mies sitä on tehnyt!
— Pelto-Kallun paperi on selvä.
— No — voipi olla. Enhän minä sitä väitäkään. Voihan se olla hyvä mies ja rehellinen mies, en minä väitä, enkä minä mitään tiedä, enkä sano mitään. Ilmanhan minä — he he he — tuota noin — pilan päin — sanoin että "Ota minut perämiehekses". En hyvä vallesmanni, jos totta puhutaan, minä sitä virkaa ottaisi vaikka tarjottaisiin! Eläähän tämä ihminen paremmallakin viralla kuin mokomalla! Naapurisovun siinä menettää! Koiran virka se on ja sopii hyvin sellaiselle miehelle kuin Pelto-Kallulle. Pitäköön vain virkansa, vaan katsokoon myös, ettei joudu kunniallisten ihmisten jalkoihin! Hyvä mieshän Pelto-Kallu on! Ei miehessä moitetta ole ja sanotaanhan sitä niinkin, että pojasta polvi muuttuu. Me saarelaiset olemme aina harrastaneet näitä laivarikkoja, niin kauan kuin niitä on ollut ja niin kauan kuin saarelaisia on ollut — se on toisin sanoen aikojen alusta — enkä ainakaan minä ole nähnyt saarelaista, jolle ei olisi laivarikkotavara kelvannut, yhdelle niinkuin toisellekin. Ei sitä ole tässä meidän omassa keskuudessamme viaksi katsottu vaan ansioksi, mutta jos lain eteen joutuu, niin sakkoa tuli ja linnaa tuli ja jos virka oli, niin virka meni — hehhehhehheh! Niin se on! Maailma olisi paljon parempi, jos ei olisi riitaa ja meteliä. Nyt on ollut riitaa ja meteliä. Nyt on monella ollut paha aika — koko saarelle rauhatonta ja levotonta aikaa se on ollut — tämä viimeaikainen aika. Liika on aina liikaa. Antaa kunkin olla olollaan — sitä minä meinaan. — Vai mitä arvelee vallesmanni?
— Minä en ymmärrä mitä te tarkoitatte —
— No sitä vain, että rauha ja sopu —
— Niin niin — se se paras on.
— Se se on. Se se on. — Ja vielä parempi rauha ja sopu olisi tullut saaren kansan kesken, jos uusi perämies olisi tuotu mantereelta.