Kallua vaivasivat nuo Viirin kaksi vainajaa siinä määrin, että hän pelkäsi pimeässä.
Hän usein pelkäsi uneen vaipumista, sillä toisinaan tulivat Viirin miehet heti ilmi elävinä hänen silmäinsä eteen juuri kun hän oli uneen vaipumaisillaan — — —
Hän näki aina saman unen, ja se oli kammottava uni:
Laivarikko Viirissä.
Pimeä yö.
Sattumalta hän siellä.
Kaksi miestä ui maalle.
Toinen tulee ensin, sitten toinen.
Ne ovat miltei kuoliaaksi uupuneita.
Kuuluu lusaus ja toinen — samanlainen kuin lihakaupassa, kun lihanmyyjä lyö kirveellä palasen raavasta ja kirves sattuu luuhun…