— Jaaha. Hyvää päivää, hyvää päivää! Mitäs ne miehet tässä tuumivat?
— Jumal'antakoon!
Seurasi pitkä vaitiolo. Sitten lukkari sanoi:
— Tässä vain katsellaan säätä, että tuleeko verkkoilma ensi yöksi.
Mitä pastori luulee, tuleekohan siitä yöksi tormi?
— Tjaa! Minä en osaa siihen asiaan sanoa mitään. Niin tyhmä olen vielä näissä meriasioissa. Minun täytyy todellakin tunnustaa, etten osaa sanoa kerrassaan mitään.
— No — eihän se kuulu pastorin ammattiinkaan. Me tässä kyllä olemme katselleet ja tuumineet, että kun veti tuon taivaan noin hikiseksi ja umeaksi ja päiväkin paistaa kuin avannosta, ja kun merikin on noussut koko aamupäivän, niin ei siitä muu voi tulla kuin tormi. Tormia ja sadetta se nyt hakee, ei taida olla ihmisillä ensi yönä asiaa verkoille.
— Jaaha, jaaha. Voihan se niinkin olla. — Parhaitenhan sen ymmärrätte te, jotka olette koko elämänne olleet meren kanssa tekemisissä. — Minun tässä pitää vähän vielä terveydeksi kävellä ennen päivällistä, että ruoka maittaisi paremmin. — No niin. Hyvästi vaan ja Herran haltuun, Herran haltuun!
Hän kätteli kutakin erikseen ja alkoi sitten hitaasti kävellä eteenpäin pitkin rantatietä.
Miehet jäivät ääneti tupakoimaan ja katselemaan merelle päin.
* * * * *