— Sen ajan murhehan se on, vaan minä olen sitä mieltä, että meidän olisi otettava isopurje kokonaan pois ja mentävä hiljemmin ja katseltava, mitä tulee. Saahan tuota päivän valjettua jälleen lisätä purjetta, jos niiksi näkee.
— Antaa olla purjeet kaikki työssä. Sitä vartenhan ne purjeet ovatkin: antamassa kyytiä alukselle. Sitä parempi, minkä pikemmin matka joutuu. Eihän me ole tultu tänne tuulien kääntymisiä ja lumipyryjä odottelemaan, vaan matkaa tekemään.
— Olkoon se nyt sinun mielipiteesi sellainen kuin on, mutta ainakin meidän pitäisi rievata isopurje, ottaa sisään rievi tai kaksi.
— Anna painaa vain täydellä.
— Niinhän sinä sanot siihen asti kun rojahtaa koko perämasto alas.
— Ei Heikkilän jaaloissa ole koskaan mastot rojahdelleet.
— Ja jos rojahtaisi, niin ei ne muissa kuin Heikkilän jaalassa rojahtaisi. Muut katsovat, minkä kalu kestää ja vähentävät purjeita ajoissa.
— Mastoissa ja muissa purjepuissa ei ole missään mätää. Vantit ovat vahvat. Keväällä pantiin kaikki juoksevat köydet uudet. Purjeet ovat kaikki vasta toista kesää. Pitäisihän niiden kestää!
— Annetaan olla niinkuin tahdot. Minä vain sanoin, mitä kaikki muut tekisivät: Ottaisivat isonpurjeen pohjareiviin, tai kokonaan pois. Useimmat ottaisivat kokonaan pois. — Annas tupakkaa!
Juuso toi tupakkakukkaronsa Mikolle, joka oli jo kaivanut piippunsa esille ja rupesi sitä täyttämään, hoitaen helmaria sillä aikaa kainalossaan. Täytettyään piippunsa, antoi hän kukkaron takaisin ja sanoi: "Suurkiitos!" ja sytytti piippunsa ja virkkoi sitten: