Miehet katselivat synkeinä päämiestään.
— Leikki tästä on kaukana!, sanoi taas joku.
— Siltä näyttää, sanoi päämies. Mutta jos tästä leikistä tulee tosi, annan minä tästä — hän veti pistoolin taskustaan — ja tästä — vetäen pistoolin toisesta taskustaan — ensimmäiselle miehelle, joka yrittää lähteä maihin rottien jälkeen tai ei tottele. Oletteko te, partaiset miehet, ihan hupsuja kuin kummituksia näkevät akat, vai vieläkö maissa juomanne lähtöryypyt päätänne sekoittavat. Henki se on minullakin, yhtä kallis kuin teillä kenellä hyvänsä ja perhe kotona, mutta kyllä minä lähteä aion ja vien teidät jok'ikisen mukanani. Nyt on länsituuli. Sitä riittänee koko kotimatkaksi ja vie meidät tällä viikolla joka miehen kotiin lauantaisaunaan. Olkaa huoleti siitä! Ja jos myrsky tulee, niin onhan tässä hätäsatamia joka puolella merta ja paras hätäsatama on meren aava ulappa itse ja sitä jumalanlahjaahan on huomisesta alkaen sen minkä me tarvitsemme. Käykää maata vain, niin heräätte aamulla virkeinä.
Puhe teki vaikutuksensa.
Pian oli joka mies ryöminyt koijaansa. Tulet sammuivat kajuutasta ja skanssista ja kannella valvoi ainoastaan ankkurilyhty ja kansivahti.
* * * * *
Piki-Juoseppi seurasi Samelin kaikkia hommia. Hänellä oli tieto siitä, että "Anna-Marjaa" odotetaan tänään kotiin Lyypekistä ja että sillä on kallis kuorma mukanaan.
Molemmista kylistä oli kerääntynyt kansaa maan taakse odottamaan silkkilaivan tuloa. Sameli itse muutamien toisten kanssa oli ensin itse sinne mennyt ja oikein hevosella, sillä maassa oli jo vähän lunta, saaren järvet ja suot jäässä ja mereenkin alkoi jo jäätä tehdä.
Samelin laskujen mukaan olisi "Anna-Marjan" pitänyt tulla tänään näkyviin. Länsituulet olivat puhaltaneet jo monta päivää, eikä hänen laskujensa ja tietojensa mukaan "Anna-Marjalla" ole mitään asiaa viipyä Lyypekissä päivääkään sen jälkeen, kun sopiva tuuli oli alkanut puhaltaa.
Rannalla seisojien joukkoon ilmaantui myös Piki-Juoseppi.