APTEEKKARIN ROUVA
(saapuu horjuen harmaassa aamutakissa, ja vaipuu nojatuoliin.)
Kuollut! Ei epäilemistäkään. Elise, Elise raukkani! Valtimo ja sydän ovat pysähtyneet kokonaan.
JALMARI.
Kauheaa!
APTEEKKARIN ROUVA.
Miten tämä kaikki on tapahtunut? Oliko hän valveilla vielä, kun sinä kotiin tulit?
JALMARI.
Kyllä, hän oli odottanut minua. Hän näytti hermostuneelta — ja hyvin kiihtyneeltä, mutta ei antanut noutaa lääkäriä. Siitä on tuskin tunti kun erosimme nukkumaan.