Kapealla penkillä seinän vierellä istuvat rovastin, pormestarin ja Sonckin piijat, »vaan kaupungin muut piijat jäävät suurelle käytävälle» seisomaan. Vastapäätä pikkukäytävän puolella istuvat kunniapenkillä seurakunnan rovastin rouva tyttärineen, pastori Rennerin leski ja pastorinrouva Polviander. Näiden takana kappalaisen ja apulaisten vaimot ja tyttäret, koulumestarin vaimo j. n. e., jonka jälkeen järjestyksessä seuraavat kauppiaiden ja porvarien rouvat ja vaimot y. m.
Pikkulehterin alla pohjoisella sivulla saamme nähdä kaupungin porvaritytöt, lukkarin vaimon sekä joukon alempain säätyjen naisia. Yhtä sekalainen seurakunta täyttää kokonaista 12 penkkiä samalla sivulla pikku käytävän partaalla. Onnettomuutta uhkaavana on 13:as tyhjänä, — sen takana istuu näet useita naisia, joiden joukossa Krookin Maija ja Anna, joista ei Raumalla siistissä seurassa puhuttu.
Lapsipuolen tavoin pidelty maaseurakunta saa tyytyä suuren lehterin alla oleviin penkkeihin, arvon mukaan tietysti. Rusthollarit ja rouvasihmiset ensin sekä rakuunain ja sotilasten vaimot, »palvelusväki ja muut irtolaishenkilöt» kauimpana takana.
Suuren lehterin amfiteaatterin tavoin rakennetuilla 19 penkillä istuvat talonomistajat ja tullivartijat, kaupungin salvumiehet, porvarien pojat ja vävyt, lampuodit, talonpoikain pojat ja vävyt, kaupungin rengit, joista rovastin rengit ensinnä j. n. e. Tältä lehteriltä, jossa oli niin paljon nuorta väkeä, kuului jumalanpalveluksen aikana toisinaan melua, jonka vuoksi sinne oli asetettu tarkastusmies Simon nuoria kurissa pitämään ja syyllisiä ilmi antamaan.
Vaan kas! Alhaalla kirkossa nousee suntio keskellä saarnaa ja astuu uhkaavan näköisenä neljänteen penkkiin miesten puolella, josta hän voimakkaalla kädellä tempaa ulos pari maalaisseurakunnasta olevaa renkiä, jotka olivat tunkeutuneet kunniallisten ihmisten joukkoon ja jotka hän nyt — 3 taalarin vuotuista palkkaa vastaan — kuljettaa töllistelevän kansajoukon läpi ulos kirkosta.
Jos olisimme saapuneet kirkkoon ennen varsinaisen jumalanpalveluksen alkua, olisi meillä ollut tilaisuus nähdä lapsenkaste kuorissa, meluavan väkijoukon tungeskellessa ympärillä. Tämä huono tapa herätti jo silloin pahennusta ja sitä koetettiin hävittää.
Huuto ja melu ei ollut muuten mitään tavatonta Herran huoneessa tähän aikaan, joka kuitenkin ulkonaisessa siivoudessa oli koko joukon edellä suurten Kaarlojen ajoista. Silloin tapahtui monesti kirkoissamme pahoja vallattomuuksia. Niinpä 1655 Rauman kirkossa muuan talonpojan leski ja Tykkilän Antin vaimo panivat toimeen sellaisen metelin jumalanpalveluksen aikana, että kirkko korkeasta käskystä suljettiin joksikin aikaa ja avattiin jumalanpalvelukselle vasta, kun runsaat sakot oli suoritettu Turkuun. Ja 1680 täytyi Margareta Tavastin maksaa 2 taalaria kirkolle »tappelustaan», kuten kirkonkirjassa sanotaan. Itse joulupäivänä 1712, keskellä saarnaa, löi muuan mies lehterillä erästä poikaa kepillä päähän, niin että verihaava tuli. Vielä heinäkuun 13 p:nä 1779, Kustaa III:n aikana, sai kaksi ylhäistä naista Jordanin suvusta, rouva Anna, syntyisin von Gierten, ja rouva Vendla Jordan maksaa 1 taalarin 2 killinkiä sakkoa pahennusta herättäneestä käytöksestä, luultavasti pikku torasta ja haukkumisesta.
Ettei Rauman kirkko ollut ainoa maassa, jossa tuollaista tapahtui, käy selville vanhoista asiakirjoista. Perniössä esim. v. 1661 aatelismiehet Sass ja Sabelstjerna riitelivät keskenään kunniapaikoista ja ratkaisivat asian kohta paikalla kaksintaistelulla, kirkon kuorikäytävässä. Vähän sen jälkeen joutui kaksi arvokasta Perniön rouvaa penkkeihin astuessaan riitaan samasta syystä ja antoivat virsikirjoilla toisiaan korville että läiskyi. Tästä synnistä suljettiin Perniön kirkko joksikin aikaa ja jumalanpalvelukset pidettiin pappilassa.
Nyt palaamme Rauman kirkkoon, jossa jumalanpalvelusta kestää. Koulupojat laulavat virsiä kuorissa, jossa pienet urut, posetiiviksi eli regaliksi sanotut, säestävät laulua, pienokaiset kirkuvat täyttä kurkkua, niin etteivät rippivieraat voi kuulla rippisanoja, jonka tähden poikia kehoitetaan ehtoollista jaettaessa laulamaan hyvin hiljaa.
* * * * *