Piispantarkastuksissa Raumalla kouluopetus aina sai kiitosta, paitsi v. 1784, jolloin mitään kuulustelua ei voinut tapahtua: »Opettaja (»pädagogus») Fridéen» sanotaan pöytäkirjassa, »oli omavaltaisesti lähtenyt tiehensä (»strukit sin väg»), johon epäilemättä syy oli ollut että hän tiesi, ettei hän voisi kunnialla suorittaa nuorison kuulustelua.» Suuri piispallinen kuvaelma, sen voi arvata!
Ja lopuksi: Raumalla oli lopulla 1700-lukua täydellisiä riitoja suomen ja ruotsin kielen asemasta jumalanpalveluksessa ja koulussa, jotka riidat v. 1782 päättyivät hyvin kuumaan otteluun »fennomaanin» rovasti Adam Gerhard Sackliniuksen (Rauman kirkon historioitsijan) ja »svekomaanin» koulunopettaja Hendric Björnbergin välillä. Mutta kun taistelutavassa tuskin näkee eroitusta 1782 ja 1897 vuosien välillä, niin emme voi siitä kertoa mitään, joka ei olisi meille kaikille tuttua, ja sen vuoksi nyt suljemme vanhat raumalaiset kirkonkirjat.
III.
Edesmenneen Jordanin samettihousut ja rouva Bartramin hame, sametista se myös.
Nimi kuulustaa kaiketi hiukan vallattomalta, mutta tarina sinänsä on hyvin totinen, melkein liikuttava ja päälle päätteeksi ihan tosi, jos saa uskoa siihen, mitä kirkonarkistolla on kerrottavaa. Ja kaiketi sitä on uskottava.
Siis luulemme voivamme aivan peittelemättä puhua Jordan-vainajan samettihousuista ja rouva Bartramin samettihameesta.
Tiedättekö, hyvä herrasväki, mitään mainitusta herrasta ja mainitusta rouvasta? Epäilemättä ette, ell'ette ole Raumalta, jonne tämä tarina meidät vie.
Rauman muinaisessa luostarikirkossa, joka vuonna 1891 siistittiin perinpohjin, oli siihen asti tilaisuus nähdä kuorin lattiasta kohoneva muurattu hauta, joka oli Jordanin perheen leposijana. Muurihauta tasoitettiin silloin kuorin lattian tasalle.
Sinne haudatuista mainitaan ensiksi »entinen eversti, sitten maaherra» Michael Jordan, jonka jälkeläiset kulkivat nopeasti alaspäin, luutnanteiksi, korpraaleiksi ja ratsutilallisiksi, jonka viimeksi sanotun arvonimen omistajana suvun viimeinen miespuolinen jälkeläinen laskettiin tähän perhehautaan marraskuussa 1746. Rauman sukuhaara, luvalla sanoen, sammui siis miespuolella, mutta — edesmenneen everstin samettihousut jäivät jäljelle ja ovat vieläkin tallella.
Eversti-vainajan »sanotaan» olleen sotilas kuningas Kaarlo X Kustavin päivinä ja »sanotaan» niinikään ottaneen osaa Puolan sotaan, josta hänen edelleen »sanotaan» saaliina tuoneen yhtä ja toista vanhaan Raumaan, jonka läheisyydessä sijaitsevan Lahden kartanon isäntä hän oli.