Pian he saivat nurkkasihteerinsäkin saapuville ja pyysivät saada testamenttia nähdäkseen.
Elsbet puolestaan oli kutsunut sinne puusepänkin kertomaan, millä tapaa testamentti oli löydetty. Puuseppä oli neuvonut häntä, ettei päästäisi tuota paperia käsistänsä. Hän näyttikin vaan sitä heille, ja se oli todellakin Friedlin omakätinen kirjoitus. Kirjuri kurkisteli paperiin puolelta ja toiselta ja piti sitten sukulaisten kanssa neuvottelua.
— Ei siinä juuri mitään ole tekemistä, — sanoi hän heille. — Friedli on sen kirjoittanut, mutta me nostamme moitteen testamenttia vastaan. Miks'ei hän näyttänyt sitä heti paikalla? Miks'ei hän voinut sitä löytää muka? Kunhan ei vaan olisi teettänyt koko testamenttia tuolla vanhalla puusepällä, joka on viekas kettu! Me nostamme häntä vastaan käräjäjutun G:n Oikeudessa. Siellä hän kyllä lämpimänsä saa.
Ja silloin tuli sukulaisten taas hyvä mieli, ja nurkkasihteeri arveli: "käyköön syteen tai saveen; riidelkööt he lehmästä, minkä jaksavat, minä sen kumminkin lypsän." Lyhyet oli jäähyväiset.
— Me kohtaamme toisemme toisessa paikassa, — sanoivat sukulaiset
Elsbetille. — Siellä saat tietää, kuka on kuka.
Parin viikon perästä saa leski parka Oikeudesta kirjallisen haasteen, jonka mukaan hänen täytyy sinä ja sinä päivänä, sillä ja sillä kellonlyömällä saapua G:n Oikeuteen testamenttia todeksi näyttämään.
— Serkku! — sanoi hän nyt minulle. — Te lupasitte auttaa minua, jos hätä tulee. Te näette nyt, millaiseen sudenkuoppaan minä olen joutunut. Ettekö lähtisi nyt apulaisekseni käräjille?
Minä lupasin hänelle sen ilomielin ja olin salaa jo ennakolta hyvilläni siitä, että pääsen yhteen noitten sieväin kyyhkysten kanssa ja saan kerrankin avata suuni selkoseljälleen lesken puolustukseksi. Hän oli yötä meillä. Testamentti oli hänellä mukanaan, ja minä luin sen omin silmin.
Seuraavana aamuna läksimme matkaan. Aikomuksemme oli päästä jo istuntopäivän aattona järven yli höyrylaivalla, ollaksemme hyvissä ajoin perillä.
— Nyt tuntuu helpolta, — virkkoi Elsbet, — kun tiedän teidän tulevan mukaan. Sittenhän he eivät minulle mitään saa.