Ilmari uudisti kysymyksensä, vaan kumpikaan ei halunnut vastata siihen.

"Huoli sinä niistä", virkkoi Kaarlo kotvasen kuluttua, "täällä on muuta parempaakin huolehdittavaa."

Sitte hän levitti Ilmarin eteen kolmensadan markan velkakirjan ja käski:

"Vedäppäs filoloogi nimes tuohon alle."

Ilmari luki velkakirjan, vaan viivytteli allekirjoitusta.

"Älä nyt vaan rupea tentteeraamaan", pyysi Kaarlo. "Minä tarvitsen tuon summan ylihuomiseksi vaikka silmästä. Eikös ole pätevä syy?"

"On, pätevä on", myönsi Ilmari, kirjoitti takuumieheksi ja painoi sinettinsä alle.

Sitte hän jutteli enemmän laveammalta Helmin kirjeestä.

"Det var horribelt dumt", lauloi Kaarlo ja antoi kaksi korttia muistikirjastaan Ilmarille. "Tässä on apparaati joukossa."

Toisessa kortissa seisoivat nimet Saima … ja Ilmari Aarnio, toisessa Helmi … ja … Halmela.