— Ja Jumalaa vihaatte.
— Kuulehan, jatkoi Joel, yhä silmäillen järvelle, minä en oikein käsitä minkämoinen sinun Jumalasi on. Erehtynenkö sanoessani, että se on vanha ja väsynyt ukko-rähjä, joka vetelehtii taivaan pirttilöissä, välittämättä muusta kuin hallelujalauluista ja keruupien torvensoitosta.
— Kauhistus, millaisia pilkkasanoja puhuu kuoleman kynsistä pelastunut.
— Kumma kun viitsit moista ukko-vetelystä palvella, jatkoi Joel huolettomasti ja kuivalla äänellä. Mitä luulet hänen välittävän sinusta? Hänestä on saman tekevä saatko syödä kerran tai kahdesti päivässä, ansaitsetko työstäsi viisi penniä tai markan. Sinun hätähuutosi ei voi tunkeutua ukon korviin keruupien laulun ja soiton lävitse. Minun Jumalani on nuori ja väkevä. Sen silmät säihkyvät, sen veri kiehuu ja palaa. Minun Jumalani soittaa sotatorvea ja kutsuu taisteluun vääryyttä, väkivaltaa ja sortoa vastaan. Semmoista Jumalaa, minä palvelen.
— Missä se Jumalasi asuu, ja kuka se on?
— Se olen minä itse.
— Eli oikeastaan sinun omat himosi. Himojenne palvelijoita te olette kaikki tyyni, te puhutte köyhistä ja kärsivistä, sorrosta ja orjuudesta, vääryydestä ja oikeudesta, totuudesta ja valheesta, mutta nuo kaikki ovat tyhjiä teirenkuvia, joilla te houkuttelette kokemattomia ja ymmärtämättömiä luoksenne. Teidän ainoa Jumalanne on himo, rahan himo, lihan himo, nautinnon himo. Se on himo, aina vain himo, joka teitä kiidättää, kuohuttaa.
Joel katsoi vaimoon, sitte hän katsoi mieheen. Tämä polki konetta ja höpisi itsekseen: "tulee kotiin, tulee kotiin". Harmaine hiuksineen vaikutti mies Joeliin taasen erityisesti. Ja vaimonkin kasvoissa oli jotakin vaikuttavaa, jotakin tuttua. Missä oli hän ennen nähnyt nuo kasvot? Ja milloin? Joel ponnisti muistiaan, mutta langat katkesivat, johtamatta perille. Toisen yrityksen jälestä herkesi hän tuloksettomasta muistin pingoittamisesta ja siirti katseensa jälleen mieheen. Tämä polki konetta ja höpisi aina väliin itsekseen. Kotvan silmäili Joel häntä, sitte välähti jotakin hänen mieleensä, ja melkein tietämättään virkkoi hän, kun mies höpisi: "tulee kotiin, tulee kotiin", kysymyksen:
— Lyylikö tulee?
Herkesi kone pyörimästä, vaimon huulilta kuului huudahdus: