"Niin lauletaan laulussa." Simo tarjosi Tapanille sikaarin.
"Olethan oppinut polttamaan", huomautti Topias.
"Meidän talossa polttavat joka mies. Alottelin huvikseni pöllyttelemään, ja tunnustaa täytyy että edistynyt olen… Sinä et taida vieläkään polttaa."
"En ole polttanut siitä pitäin kuin herkesimme pyörtänökärsämöitä savuttelemasta ja pistimme pesään harjurin mahorkkaa."
"Josta molemmat pyörryimme. Vaan etpä pyörtynyt sinä Tapani.
Kiusottelit monet ajat Topiasta ja minua, tarjoilit tupakinsavuja…"
"Mutta lujia olitte tekin, ette huolineet, niin kunnian päälle kuin kieltonne kävikin."
"Kävi se kunniaan ja miehenarvoon. Aina ho'it meille: Kas siinä kaksi miestä, joilla on huono pää kuin kanalla ja karvaset jalat kuin ryssäläisellä kukolla."
"Siitä asti olenkin pitänyt polttajan viran uskollisesti. Tupakki kukko minusta tuli ja pahin laatuaan."
"Mies se, joka viran pitää, eikä se, joka viran saa." Topias puhalti suuren kellon poikaa kohti. "Katso kuinka kaunis; kunpa se…"
"Vie, Topi, vieras kamariin", käski Martta. "Minä sill'aikaa laitan päivällistä. Olethan, Simo, tämän päivän meillä. Eivätköhän sieltä tule Perttu ja Helkakin seuran täytteeksi."