POIKIA
Kirj.
Emil Lassinen
Helsingissä, Suomalainen Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1907.
SISÄLLYS:
1. Kalle Kärppä 2. Jumalan puutarhuriksi 3. Pakkokasvatuslaitokseen 4. Sysäys. 5. Nyyri 6. Jussi Pekka
KALLE KÄRPPÄ
Vahtimestarin riennettyä junalle, raotin minä luokan ovea ja käskin uuden tulokkaan kamariin kahden puheluun, rakentaaksemme molemmin puolin ensimmäistä tuttavuutta vastaisen yhteistoiminnan ja menestyksen vuoksi.
Nämä ensimmäiset tapaamiset olivat muodostuneet minulle vuosien kuluessa verrattoman mieltä kiinnittäviksi, sillä silloin minä useimmiten sain vaikutuksia, jotka melkein aina olivat todenmukaisia. Harvoin, ani harvoin sattui, että ensimmäinen vaikutus olisi ollut väärä ja virheellinen pääsuuntaan nähden, miten kirjava menneisyys tulokkaalla muuten olikin joskus takanaan ja miten vaikea olikin päästä käsiksi syihin, jotka hänen pikkuelämänsä olivat vinoon vääntäneet.
Aina se ei ollut vaikeata. Useammin kuin olin osannut ajatellakaan, seisoi edessäni turmeltumaton lapsen sielu, niin hento ja kirkas kuin metsälammen veden kalvo, johon hienoinkin tuulen henkäys synnyttää vireen, seisoi surullisena ja kyyneleisenä, asianhaarojen otettua semmoisen käänteen, että junalla laukattiin hauskasta pääkaupungista maaseutuelämän yksinäisyyteen ja yksitoikkoisuuteen.