Hän nousi ja heilutti paperia voitonriemuisin ilmein.

"Kun kurssi nousee 3,000, tuottavat teidän 3,000 osakettanne yhdeksän miljonaa."

"Mitä —? Kun kurssi nousee 3,000?" huudahtivat he, ikäänkuin pannen vastalauseensa tätä hullutusta vastaan.

"Aivan niin! Ja minä kiellän teitä myymästä osakkeitanne ennen sitä! Minä tiedän kyllä keinoja estää teitä tekemästä sitä — niin, väkivallalla jos niin tarvitaan. Onhan toki oikeus estää ystäviään tekemästä tuhmuuksia."

Johtokunnan kokous pidettiin rue de Londres'in loistorakennuksen uudessa salissa. Puheenjohtajan tuoli oli oikea valtaistuin, mahtavampi muita nojatuoleja, jotka seisoivat majesteetillisessa rivissä kuin jossain ministeristön kokoussalissa, tavattoman suuren, punasella samettiliinalla peitetyn pöydän ympärillä. Ja valkeasta marmorista tehdyn mahtavan uuniin päällä, jossa talvisin paloi kokonaisia hirsiä, seisoi paavin rintakuva, jonka rakastettavat ja hienot piirteet näyttivät hymyilevän ilkeästi jouduttuaan tälle paikalle.

Saccard oli saanut kaikki johtokunnan jäsenet käsiinsä ostamalla aivan yksinkertaisesti useimmat heistä. Markisi de Bohain, joka verekseltään oli tavattu eräässä lahjusjutussa, joka suuressa määrin läheni kavallusta, sai kiittää Saccard'ia siitä, että asia jäi salaisuuden verhoon, sen jälkeen kun varastettu yhtiö oli saanut rahansa takasin, ja hänestä oli luonnollisesti tullut johtajan uskollinen palvelija, ilman että hän senvuoksi olisi lakannut kantamasta ylhäistä päätään korkealla ja olemasta yhtiön koristuksena. Sen perästä kuin Rougon, suutuksissaan sähkösanoman varkainlukemisesta, oli ajanut Huret'n ovesta, oli tämä aivan kokonaan antautunut Yleispankin palvelukseen, oli sen asiamiehenä kamarissa, kalasti sen eduksi politikan sameassa vedessä ja pisti suurimman osan likaisesta voitostaan omaan taskuunsa; hän kulki niin röyhkeästi tietään, että hänen tekonsa olisivat voineet hankkia hänelle vapaan ylläpidon kuritushuoneessa. — Vicomte de Robin-Chagot, varapuheenjohtaja, nosti 100,000 frangia salaisia palkkioita siitä, että hän nurkumatta allekirjotti nimensä Hamelin'in pitkinä poissaoloaikoina. — Pankkiiri Kolb otti niinikään maksua toimettomasta jäsenyydestään, ja itsensä Sédille'n, silkkitehtailijan, joka oli hävinnyt pörssissä suuren summan, oli täytynyt lainata Saccard'ilta huomattava erä, jota hän ei ollut kyennyt maksamaan takasin. — Ainoastaan Daigremont säilytti itsenäisyytensä Saccard'ia vastaan, joka välistä oli levoton sen johdosta, mutta olihan mies rakastettava ja kohtelias kuten tavallisesti, kutsui hänet juhliinsa, kirjotti kaiken alle huomautuksitta, velton parisilaisen välinpitämättömyydellä, joka katsoo sormiensa lomitse kaikkea, niinkauankuin ansaitsee rahaa.

Vaikka hallinto tänään kokoontuikin tekemään niin tärkeitä päätöksiä, kävi kaikki yhtä vapaasti kuin ennenkin. Oli tullut niinikään tavaksi työskennellä vain pienemmässä kokouksessa kuukauden 15:ta; suuri kokous kuukauden lopussa vahvisti vain juhlallisesti ennen tehdyt päätökset. Kaikki hallinnonjäsenet olivat vähitellen tulleet niin toinen toisensa kaltaisiksi, että pöytäkirjat, joissa ilmaistiin vain alituinen myöntymys, uhkasivat tulla väsyttävän yksitoikkoisiksi; senvuoksi oli keksitty sellainen aate, että muutamien johtokunnan jäsenten annettiin lausua arveluttavuuksia ja huomautuksia, jotka antoivat aihetta yksityiskohtaiseen keskusteluun.

Daigremont kiiruhti Hamelin'ia vastaan ja puristi hänen kättään; hän oli kuullut puhuttavan, mitä hyviä ja suuria uutisia tämä oli tuonut mukanaan.

"Rakas puheenjohtaja, sallikaa minun onnitella teitä!"

Kaikki ympäröivät insinöörin ja imartelivat häntä, Saccard'kin, ikäänkuin hän olisi tavannut tämän vasta nyt. Ja kun kokous oli avattu ja Hamelin ryhtynyt lukemaan selontekoa, kuuntelivat kaikki, mitä muulloin ei tapahtunut. Kauniit tulokset, loistavat tulevaisuuden lupaukset, nerokas pääomanlisäys, jonka kautta vanhat osakkeet tulisivat maksetuiksi, kaikki tämä otettiin vastaan ihastunein päännyökäyksin. Eikä kenenkään päähän pistänyt pyytää lähempiä selityksiä. Kaikki oli erinomaista. Sédille huomasi virheen laskuissa, mutta yksimielisesti päätettiin olla ottamatta hänen huomautustaan pöytäkirjaan, jottei sekotettaisi soraääniä hallinnon jäsenten kauniiseen yksimielisyyteen; he kiiruhtivat kaikki allekirjottamaan nimensä ihastuksen humussa ilman pienintäkään huomautusta.