"Minä annan palttua koko jutulle!"
Hän nousi, meni pukeutumishuoneeseen, mutta tuli heti takaisin ja alkoi rauhallisena viilata kynsiään.
"No, mitä te aijotte tehdä sen pikku villielukan kanssa? Eihän häntä voine teljetä Bastiljiin rautanaamiona?"
Caroline kertoi nyt rouva Méchain'in laskuista, mainitsi ajatuksestaan jättää Victor työkotiin ja pyysi Maxime'lta lainaksi 2,000 frangia.
"En tahdo, että isänne saa tietää vielä mitään asiasta, minulla ei ole ketään muuta, jonka puoleen kääntyä, ja teidän täytyy lainata minulle tuo summa."
Mutta hän kielsi jyrkästi.
"Lainata isälleni! Ei koskaan! Ei penniäkään. Jos isä tarvitsisi yhden soun maksaakseen siltarahan, en minä lainaisi sitäkään. Te ymmärrätte kyllä … on tuhmuuksia, jotka ovat liian tuhmia. En halua tehdä itseäni naurettavaksi."
Caroline katseli häntä taas hämmästyneenä sen tarkotuksen johdosta, jonka hän luuli piilevän sanojen takana. Mutta tällä liikuttavalla hetkellä ei hänellä ollut aikaa eikä halua pyytää Maxime'lta lähempiä selityksiä.
"Entä minulle?" sanoi hän äkkiä. "Ettekö tahdo lainata minulle 2,000 frangia?"
Maxime puhdisteli yhä kynsiään ja katseli tutkivasti Carolinea kirkkailla silmillään, jotka näyttivät voivan tunkeutua naissydämen sisimpään.