Vaan samassa hän nosti päätään ja säpsähti hämmästyksestä. Delaherche seisoi muutaman askeleen päässä keskellä miesryhmää ja kertoi vaaroistaan ja vaivoistaan Bazeillesta palatessaan. Miten hän oli tuohon ilmestynyt? Henriette ei ollut nähnyt portista tulevan.
— Eikö Weiss ole teidän kanssanne?
Vaan Delaherche ei joutanut heti vastaamaan, hänen täytyi kertoa
Gilbertelle ja äitilleen, missä vaarassa hän oli ollut.
— Odottakaa, niin selitän!
Ja hän jatkoi kertomustaan:
— Ainakin kaksikymmentä kertaa olin tulla ammutuksi tällä matkalla. Luotia ja kranaattia lensi kuin rakeita… Ja siellä oli keisari … rohkea mies!… Ja kun viimein pääsin Balaniin, niin lähdin juoksemaan ja juoksin…
Henriette tarttui hänen käsivarteensa.
— Mutta minne minun mieheni jäi?
— Miehenne? Weiss, hän jäi sinne, hän!
— Miten? Sinne, Bazeillesiin?