Kun joku kylpee kiireesti, älä sano: huonosti, vaan sano: kiireesti. Kun joku juo paljon viiniä, älä sano: pahasti, vaan sano: paljon. Sillä ennenkuin tunnet hänen tekonsa perusteen, mistä tiedät onko se huonosti tai pahasti? Näin menetellen et joudu päättelemään toisten mielialoja vain näennäisistä seikoista, vaan täysin niitä tajuamaan.
XLVI.
1. Älä missään nimitä itseäsi tietoviisaaksi, äläkä asianymmärtämättömien joukossa paljon juttele tieteellisistä asioista, vaan toimi tieteen ohjeitten mukaisesti. Niinpä älä pidoissa puhu kuinka tulee syödä, vaan syö niinkuin tulee. Sillä muista kuinka Sokrates kaikkialla karttoi huomion herättämistä, niin että kun jotkut tulivat hänen luoksensa tahtoen, että hän suosittaisi heitä tietoviisaille, hän itse heidät saattoi perille: siihen määrään sieti hän sivuuttamista.
2. Ja jos asianymmärtämättömien joukossa tulee puheeksi jokin viisaustieteellinen väitelmä, ole sinä enimmäkseen vaiti, sillä on suuri vaara, että heti syökset suustasi, mitä et ole sulattanut. Ja jos joku sinulle sanoo, ettet tiedä mitään, etkä sinä siitä ole närkästynyt, tiedä silloin päässeesi opin työn alkuun. Eiväthän lampaatkaan tuo ruohoja paimenillensa osoittaaksensa paljonko ovat syöneet, vaan rehun sulatettuansa sisässä tuovat ulkona villoja ja maitoa. Niin älä sinäkään asianymmärtämättömille tyrkytä viisaustieteen sääntöjä, vaan niistä sulautuneita tekoja.
XLVII.
Jos olet järjestänyt ruumiisi hoidon yksinkertaiseksi, älä siitä ylvästele, ja jos juot vain vettä, älä joka tilaisuudessa julistele olevasi raittiusmies. Ja jos tahdot karaista itseäsi vaivoihin, tee se itsesi tähden eikä ihmisten tähden. Älä kylmiä kuvapatsaita halaile [karaistumisesi näytteeksi], vaan jos sinun joskus on kovin jano, ota kylmää vettä suuhusi, sylje se sitten pois äläkä kerro kellekään.
XLVIII.
1. Sivistymättömän tapa ja tunnus on, että hän ei koskaan odota hyötyä tai vahinkoa itseltänsä, vaan ulkopuoleltansa. Viisaan tapa ja tunnus on odottaa saavansa kaiken hyödyn ja vahingon itseltänsä.
2. Edistyneitten merkkejä on: ei moiti ketään, ei kiitä ketään, ei panettele ketään, ei syytä ketään, ei puhu itsestänsä mitään, että hän muka jotakin olisi tai jotakin tietäisi. Kun häntä häiritään tai estetään, syyttää hän siitä itseänsä, ja jos joku häntä kiittää, nauraa hän itsekseen ylistäjäänsä, ja jos joku moittii, ei hän ryhdy puolustautumaan. Niinkuin taudista toipuva hän käyskelee varoen häiritsemästä tointumistansa, ennenkuin on saanut vakavuuden.
3. Hän hillitsee kaikki himonsa, kääntää inhonsa vain siihen, mikä meidän vallassamme ollen on vastoin luontoa, hän noudattaa kaikinpuolista itsensä hallitsemista, huolimatta näyttääkö hän hullulta tai tietämättömältä. Sanalla sanoen: hän on varuillaan itseänsä vastaan ikäänkuin viholliselta ja väijyjältä.