VI.
Älä ylpeile mistään etevyydestä mitä sinulla ei ole. Jos hepo kerskuen sanoisi: olen uljas, olisi se siedettävää, mutta jos sinä kerskuen sanot: minulla on uljas hevonen, tiedä ylpeileväsi hevosen hyvistä ominaisuuksista. Mikä on sinun? Hengen kykyjen käytäntö. Siis sitä mukaa kuin luonnollisesti käytät kykyjäsi, sikäli saat ylpeillä, sillä silloin ylpeilet ainoastaan omasta hyvästäsi.
VII.
Kun merimatkalla laiva pysähtyy satamaan ja sinä lähdet laivasta hakemaan vettä maalta, sopii kyllä matkalla poimia näkinkenkä, kukkanen y. m. s., mutta sinun tulee pitää mielessäsi laiva ja lakkaamatta tarkata, kutsuuko laivanpäällikkö lähtöön; ja jos kutsuu, tulee jättää kaikki muu, ettei sinua sidottuna noudettaisi laivaan niinkuin elukoita kuljetetaan. Samalla tavalla on elämässä: jos sinulle näkinkengän ja kukkasen sijasta annetaan vaimo ja lapsi, ei mikään sitä estä; mutta jos päällikkö kutsuu, juokse laivaan, jätä ne kaikki äläkä katso taaksesi, ja jos olet vanha, älä poistu pitkälle laivasta, ettet jäisi, kun hän sinua kutsuu.
VIII.
Älä vaadi tapahtumain tapahtumista sinun tahtosi mukaan, vaan toivo niiden käyvän juuri niinkuin ne käyvät, niin saat nauttia rauhaa.
IX.
Tauti on esteenä ruumiille, mutta ei vastoin tahtoa harkintakyvylle. Halvaus on esteenä säärille, mutta ei harkinnalle. Ajattele tätä kaikessa mikä sinua kohtaa, ja sinä havaitset esteen kohtaavan aina jotakuta muuta eikä sinua.
X.
Kaikissa tapahtumissa muista itseesi mennen kysyä: mitä kykyä sinulla on sen oikeaan käyttämiseen? Jos näet viehättävän henkilön, tulee sinulla olla itsesi hillitsemisen kykyä; jos saat vaivaa ja vastusta, tulee olla kärsivällisyyttä ja kestävyyttä; jos sinua soimataan, tulee olla pitkämielisyyttä. Ja niin totuttautuessasi eivät hetken mielteet saa temmatuksi sinua mukaansa.