PRESIDENTTI (ankaralla äänellä). — Syytetty, pysyttekö kieltämisissänne?
MATHIS (tiukasti). — Kiellän… minussa on liiaksi veriä… siinä kaikki! Ei löydy mitään syytä minua vastaan. Se on suurinta vääryyttä pitää kunniallista ihmistä vankihuoneessa. Minä saan kärsiä oikeuden tautta.
PRESIDENTTI. — Te kiellätte!… — Siis me, Rudiger, Mersbachin paroni, Hänen Keisarillisen Majesteettinsa ylituomari ala-Elsassissa, läsnä ollen neuvonantajamme ja tuomarimme, Herrat Louis de Falkenstein ja de Feininger, kumpikin lakitieteen tohtoreja; — Siihen katsoen, että tämä juttu on viipynyt viisitoista vuotta, että sitä on mahdoton saada selville tavallisilla keinoilla; — Katsoen syytetyn viisauteen, kavaluuteen ja rohkeuteen; — Katsoen siihen, että vieraat miehet ovat kuolleet, jotka olisivat voineet meitä valaista tässä vaivaloisessa työssä, josta oikeutemme kunnia riippuu; — Katsoen siihen,: ett'ei rikos voi jäädä rankaisematta, ett'ei syytön sortuisi syyllisen tautta; — Siihen katsoen, että tämä tuomio voisi tulla esimerkiksi tuleville ajoille, pidättämään ahneutta ja niiden halua, jotka luulevat voivansa vuosijaksoilla itsensä peittää; — Näistä syistä määräämme, että unentietäjä on kuunneltava. — Vartijat, saattakaat unentietäjä sisään.
MATHIS (kauhealla äänellä). — Minä panen vastaan… minä sitä vastustan… Unet eivät todista mitään!
PRESIDENTTI (pikaisella äänellä). — Antakaa unentietäjän tulla.
MATHIS (lyöden nyrkkinsä pöytään). — Se on konnamaista, se on vasten oikeutta!
PRESIDENTTI. — Jos olette syytön, miksi pelkäätte unentietäjää? Senkö tähden, että hän lukee mitä sielussa on! Uskokaa minua, olkaa levollinen, tahi teidän huutonne todistaa teidät syylliseksi.
MATHIS. — Minä vaadin asianajaja Linderiä, Saveme'sta; tämmöisessä asiassa minä en katso, mitä se maksaa. Minä olen levollinen kuin mies, joka ei voi itseään mistään syyttää. Minä en pelkää mitään; mutta unet ovat unia… (huutaen) Miksi Christian ei ole täällä? Minun kunniani on hänen kunniansa… Antakaa hänen tulla… Se on kunnon mies, hän! (Innostuen) Christian, minä olen tehnyt sinut rikkaaksi, tule minua puolustamaan!… (Äänettömyys. Näkymö pimenee. Mathis alkovissa huokaa ja liikkuu. Kaikki tulee pimeäksi. Hetken päästä oikeusto näkyy jälleen ensin hämärässä, sitten valaistuu äkkiä; Mathis on syvään nukkunut).