Myöskin Puolasta ja muilta miehitetyiltä alueilta, vieläpä niistäkin seuduista, joita myöhemmin vallattiin, saimme lisää työvoimia, mutta ei kuitenkaan niin runsaasti kuin olisi ollut toivottavaa. Me menettelimme kaikkialla niin säästäen kuin mahdollista, sillä meillä ei ollut ensinkään halua valloittajan ylpeällä kädenliikkeellä sortaa vieraita kansallisuuksia. Me olimme aivan liian objektiivisia emmekä me muuta tahtoneet ollakaan.
Vangit merkitsivät tavattoman paljon meidän sotataloudessamme. Jollemme olisi idässä saaneet niin runsaasti venäläisiä vankeja, ei meidän taloudellinen elämämme olisi saattanut kestää. Toiselta puolen merkitsi myöskin omien miestemme vangiksijoutuminen tuntuvaa voimiemme vähennystä ja samalla vihollisen sotataloudessaan tarvitsemien työvoimien lisäystä. Jos me saimme vankeja, niin oli joka kerta ratkaistava, käytettäisiinkö niitä työhön ja toimiin miehitetyillä alueilla vai kuljetettaisiinko ne kotimaahan. Myöskin tässä suhteessa otettiin kotimaa tarkasti huomioon, vaikkakin armeija kärsi suurta työvoimien puutetta.
II.
Koettaessamme saada kotimaasta ihmisvoimia pyrimme me sen ohessa myöskin luomaan sotavarustusten hankintaohjelmaa, jonka toteuttamiseen osa noista voimista oli käytettävä. Ensi sijassa me tarvitsimme lisää kanuunoita, ampuma-aineita sekä kuularuiskuja ja niiden lisäksi yhä runsaammin kaikenlaista muuta.
Kanuunoita ei tarvittu yksinomaan uutta asestusta varten, vaan myöskin uudistuksiin, korvaamaan vanhemmanmallisia rakenteeltaan nykyaikaisemmilla, ja sen lisäksi oli paikattava sangen suuria aukkoja. Verdunin ja Sommen taisteluissa ei yksistään vihollisen tuli ollut tehnyt vahinkoa, vaan kului tykistöä runsaat määrät myöskin oman kiihtyneen ammuntamme vuoksi.
Raskas tykistö oli hyvästi varustettu viistotulikanuunoilla. Laakatuli ei sen sijaan ollut yhtälailla edustettuna ja me vahvistimme sitä, sillä sen ammukset, kohdistuessaan kauas vihollisen selkäpuolelle, olivat sangen tehokkaita. Sen kautta etuasemissa olevien joukkojen huoltoa ja vaihtoja sekä myöskin taistelun aikana käskyjen antoa ja reservien käyttöä vaikeutettiin.
Myöskin vahvistettiin järeintä laakatulta. Hänen Majesteettinsa Keisari vaikutti erikoisesti siihen, että merisotalaitos luovutti palveluksesta vapaista taistelulaivoistaan kanuunoita. Järein laakatuli oli vielä liiaksi riippuvainen rautateistä ja sen vuoksi liiaksi sidottu määrättyihin paikkoihin. Enemmän kuin ennen ruvettiin myöskin ampumatarpeita kuljettamaan konevoimalla (mekanischer Zug).
Kenttätykistössä otettiin käytäntöön kauaskantava kanuuna ja samanlainen haupitsi.
Oli määrättävä, kuinka monta kanuunaa kuukausittain piti valmistaa, jotta koko tarve tulisi tyydytetyksi. Arvio oli vaikea. Raskaaseen tykistöön nähden osuimme lähimain oikeaan, mutta kenttätykistön tarpeet laskimme liian suuriksi. Heti kun saimme siitä selon, alensimme valmistusmäärää, mutta siitä aiheutui aina jonkunlaista horjuntaa. Teollisuuden alalla ei voi tehdä äkillisiä kokokäännöksiä. Siirtyminen uudelle kannalle vaatii aina aikaa. Se ilmenee tuotannon vähennyksenä. Sen vuoksi olikin aina sangen varovasti siirryttävä uuteen asetyyppiin. Siitä johtui, ettemme aluksi olleet erittäin halukkaita uuden jalkaväen kanuunan käytäntöön ottamiseen, vaikka se myöhemmin huomattiin välttämättömäksi.
Taisteluaseena tankeja vastaan käytettiin kenttäkanuunaa 06, joka lävisti tankin. Niitä oli vain saatava käytettäväksi riittävä määrä.