"Mutta huomenna on myöhemmin ja silloin se on liian myöhäistä!" Nämä sanat sanotaan kuivalla, vähän tankuttavalla äänellä ovelta. Erik kääntyy ja silmäilee pariin silmälaseja, joitten takaa kiiluu kiirettä ja toimintahalua ilmaiseva silmäpari. Silmälasit ovat eräällä nenällä ja nenän omistaja on pieni, tanakka, punatukkainen ja vilkasliikkeinen herra.
"Ei, katsokaa nuori ystäväni, asia ei siedä tunninkaan viivykkiä.
Nimeni on muuten professori Almkvist…"
"Ah, suokaa anteeksi, eikö professori tahdo istuutua?"
"Kiitän teitä, mutta puhun paremmin seisoallani. Kuunnelkaa nyt: Olen siis Almkvist ja muistatte ehkä nimeni tuosta suuresta matkasta Kultaisen joen maahan. Tassinork'in tapauksia käsittelevästä sanomalehtiuutisesta sain päähänpiston tulla luoksenne, koska otaksuin, että oli tärkeätä teille mihin hintaan tahansa saada käsiinne se mies, joka on päällikkönä Kukunor'issa, ja sitten tietysti vapauttaa tuo nuori tyttö. En kai ole erehtynyt tässä kohdassa?"
"Ette, herra professori, puhuin siitä juuri äitini kanssa, kun te… niin odottamatta… tulitte sisään."
"Vai niin, vai niin, sehän mainiota! Olen kauan aikaa ikävöinyt päästä matkustamaan taasen… avaraan maailmaan, mutta minulla ei ollut mitään päämäärää. Nyt minulla on ja sain sen sattumalta syntyneestä päähänpistosta. Sanoin sattumalta, mutta se on väärin, koska ei mitään sattumaa ole olemassa. Ja nyt kysyn teiltä nuorimies: Lyöttäydymmekö yhteen? Lupaammeko toisillemme, että matkustamme maat ja meret ristiin rastiin siksi, kunnes löydämme Kukunor'in? Tässä on käteni… Oi-joi ihminen! (Erik on innoissaan puristanut professorin kättä, niin että kävi kipeästi.) Ah, teillähän on jättiläisvoimat, nuorimies, ja niitä me ehkä vielä tarvitsemmekin. Mutta ensinnäkin, tehän suostutte?"
"Kyllä ja milloin matkustamme? Kuinka monta päivää voimme käyttää valmistuksiin?"
Professori katsoo silmälasiensa ylitse. "Päivää, monta päivää, oletteko hullu, ihminen? Meillä ei ole aikaa kokonaista tuntiakaan. Neljänkymmenen viiden minuutin kuluttua lähtee Gedserin pikajuna ja meidän on ehdittävä siihen."
Professori on oikeassa, he eivät todellakaan saa kadottaa
minuuttiakaan, jos tahtovat saavuttaa Intiaan menevän höyrylaivan
"Kaiser Franz Josepfun", joka kulkee Triestistä Suez'in kanavan ja
Punaisen meren kautta suoraan Bombay'hin.
Bombay, Intian pääkaupunki! Tukkukauppias Holm, joka on saapunut rouvansa käskystä ja jolle tilanne heti on selitetty, seisoo kuin puusta pudonneena. Bombay… mitä maailmassa heillä on tekemistä Bombay'ssa?