"Tämä asiakirja", sanoo Almkvist ja vetää esille erään sähkösanoman, "on selittävä kaikki."
'Kukunor lähti täältä Eurooppaan, matkalla Suez'in kautta
Bombay'hin. Ei kukaan laivaväestä ole ollut maissa.'
"Minusta on aivan selvää, että eskimot ja neiti Nordstrand ovat Kukunor-laivassa. Koska laivaväki olisi voinut levittää tietoja siitä, niin sentähden ei heistä päästetty ketään maihin."
"Mutta miksi purjehtii Kukunor Intiaan?"
"Huvipurren omistaja on itämaalainen, en ole onnistunut saamaan hänestä muuta tietoa. Mutta teen tästä sen johtopäätöksen, että hän aikoo viedä saalinsa varmaan talteen Intiaan. Sentähden on aivan välttämätöntä, että ehdimme Bombay'hin ennen Kukunor'ia."
"Ja luuletteko ehtivänne?"
"Kyllä, laskujeni mukaan pitäisi Franz Joseph'in saapua Bombay'hin noin neljäntoista tahi viidentoista päivän kuluttua, jota vastoin Kukunor ei voi saapua sinne ennenkuin päivää tahi paria myöhemmin. Mutta hyvä rouva ja hyvät herrat, aika kuluu ja meillä ei ole enää kuin kaksikymmentäyksi minuuttia aikaa — sentähden hyvästi ja näkemiin."
"Erik!"
"Äiti!"
Käden puristus isälle, viimeinen katsahdus huoneeseen — ja matka on alkanut. Askel on otettu kodista avaraan maailmaan, joka on ahdas typerille, mutta ihmeellinen sille, joka on nuori saavuttamaan päämääränsä tahdonvoimallaan.