— Paljon on asioita ja seikkoja, jotka minua pidättävät: Isänmaani, isäni ja äitini, Victoria regia Lauricochan rannalla, — ja entä nämä toverit, joita rakastan ehkä enemmän kuin mitään muuta maailmassa! Kuinka he voivat tulla toimeen ilman minua?
— Etkö siis lainkaan välitä minusta, ja minä kun luulin saaneeni sinusta ikuisen ystävän! Voi Chimb, älä jätä minua, tunnen itseni niin yksinäiseksi ja juurettomaksi tällä laivalla!
— Olin erehtynyt, kun luulin sinun vain kohteliaisuussyistä osoittavan ystävyyttä vierasmaalaista kohtaan. Mutta nythän muistan, ettet olekaan vieras näillä rannoilla. Äitisihän on täkäläisiä. Toivon, että tapaamme joskus, mutta nyt meidän on erottava. Jumalan ja esi-isieni Suuren Hengen avulla tulen luoksesi niin pian kuin pääsen.
V.
Oli jo ilta ja tähdet alkoivat loistaa. Vene oli valmiiksi vedetty laivan sivuun. Siinä oli kaksi tyhjää vesitynnyriä — meidän piti muka mennä noutamaan vettä pienen joen suusta, joka sijaitsee metsän rajassa. Tämä pieni joki saa alkunsa Andeilta ja laskee Tyyneenmereen vetensä, joka muodostaa kosken parikymmentä syltä rannasta. Se tulee semmoista vauhtia de los Andeilta, ettei juuri ennätä lämmetä matkallaan mereen. Vesi on otettava pakoveden aikana, ennen kuin suolainen merivesi ennättää kosken kohdalle. Pääsimme kunnialla joen suuhun ja nousimme maihin, jonka jälkeen vene kahden Cuxhavenin miehistöön kuuluvan miehen soutamana lähti pois, täyttämättömine vesitynnyreineen. Seisoimme vähän aikaa äänettöminä. Sitten kuiskasi Chimb:
— Meidän on kuljettava suoraan vasten tuulta. Se on heikko ja tyyntyy joskus hetkeksi tykkänään. Silloin on parasta seisahtua. Pian pasaadi taas hengittää ja ohjaa niitä, jotka ovat matkalla kaakkoa kohti.
Kuljettuamme tunnin ajan pasaadituulen opastamina tasaisenlaista, harvametsäistä maata, joka rupesi muuttumaan loivaksi ylämäeksi, viittasi Chimb meidät seisahtumaan.
— Kuulitteko mitään? Minun korviini oli kuuluvinaan raksahdus, sanoi
Chimb.
Me muut emme olleet kuulleet mitään, jonka vuoksi jatkoimme kulkuamme.
Jonkin ajan kuluttua Chimb kysyi taas: