Salaman nopeasti lensi päähämme sama ajatus. Minä kiirehdin Eddin hyttiin, jonka ovi ei ollut suljettu. Hän havahtui. Kasvot olivat tulipunaiset ja hän hengitti läähättämällä.
— Olet sairas, Eddi.
— Niin, se on nyt minussa.
— Mikä?
— Keltarutto. Käske vetämään lippu ylös.
Hain apteekkikaapista kuumemittarin ja panin sen hänen kainaloonsa. Yli neljäkymmentä astetta. Kirsten kuuli »yli neljäkymmentä» ja juoksi heti Eddin luo.
— Rakas poika! Ehkä se on ohimenevää.
— Lippu ylös, lähettäkää minut pois, mitä pikemmin, sen parempi.
Lippu nostettiin ja laiva tuli.
— Keltarutto, sanoi lääkäri.