— Syntisi, tyttäreni, oli suuri. Se oli alleviivattuna merkitty syntisten kirjaan. Mutta älä itke, lapseni, olen kaikkivaltiaan Jumalan käskystä pyyhkinyt syntisi pois.

Sitten pater kääntyi Kirstenin puoleen ja ilmoitti, että hänellä, saatuaan tiedon olinpaikastamme, oli aikomus tulla haciendaan kiittämään meitä siitä suuresta lahjasta kirkon hyväksi, jonka hän oli vastaanottanut.

»Sisarelle» hän sanoi, että tämä saa olla senjoran luona, miten kauan tahansa.

— Minulla onkin aikomus viedä »sisar» kanssani, kun piakkoin lähdemme täältä, ilmoitti Kirsten.

— Koetin parhaassa tarkoituksessa käännyttää teidät, senjora, oikeauskoiseksi. Toimin liian kovakouraisesti. — Kaikkivaltias oli joka tapauksessa määrännyt toisin. Tahdon siis alistua. Jos niin kävisi, että sisar jouduttuaan kylmään Pohjolaan, taas lankeaa syntiin, vieläpä kaikista suurimpiin, toisin sanoen: luopuu uskostaan, niin olen minä puolestani ennakolta antanut sen hänelle anteeksi.

Menimme hiekalle. Haudankaivaja tuli paterin toimesta mukaamme. Hän
näytti meille paikan, missä delfineläiset lepäsivät veljeshaudassa.
Delfinen silloinen väliaikainen päällikkö oli toimittanut hautauksen ja
Kirsten veisannut virren.

Määräsimme paikan, mihin taulu, joka meidän tänään piti tuoda
Polestarilta, oli asetettava.

* * * * *

Pernanbuco sijaitsee 8°4' etelään ekvaattorista. Mainittu kaupunki on eteläisin, sitten Parahyba ja viimeisenä Natal, niistä kolmesta rannikkokaupungista, jotka sijaitsevat Etelä-Amerikan mantereen itäisimmässä osassa. Parahyba on Cap Blanca niemessä, Etelä-Amerikan itäisimmässä kärjessä. Voi kuitenkin sanoa, että Pernanbuco sijaitsee kauimpana idässä, koska longituudi-erotus sen ja Parahyban välillä on hyvin pieni. Niille, jotka purjehtivat Riosta Europpaan, on Pernanbuco aivan matkan varrella.

Tänne oli priki Delfine poikennut kahdeksan päivää sen jälkeen kun se läksi Riosta — ei merihädän eikä muunkaan vaurion vuoksi, vaan siitä syystä, että sen miehistö oli liian heikko hoitamaan laivaa. Miehistö oli näet koottu keltaruttosairaalasta päässeistä merimiehistä. Miehet olivat niin heikkoja, etteivät saaneet purjeita kokoon, kun laiva saapui Pernanbucoon.