— Tietysti vietätte jouluillan täällä, sillä aamulla varhain lähdemme
Biarritziin.
— En, mylord, en voi viettää jouluaattoa Polestarissa enkä tulla
Biarritziin.
— Mutta lupasittehan.
— Olen muuttanut mieltä. Aion viettää joulua miesten kanssa, sillä kapteeni ja ensimmäinen perämies menevät erääseen norjalaiseen laivaan vieraiksi.
— Kuulkaas, herra West. Olen aikonut ehdottaa, että ottaisitte toisen perämiehen toimen Polestarissa.
— Mahdotonta, sillä en voi silloin harjoitella purjealuksessa.
— Täältähän voisitte heti siirtyä Englannin sotalaivastoon minun suositukseni avulla. Olen kymmenen kuukauden kuluttua parlamentin ylähuoneen jäsen.
Kiitin häntä ystävällisestä tarjouksesta, sanoin hyvästit molemmille aatelismiehille ja pyysin heitä viemään terveiseni naisille. Olisin oikeastaan tahtonut toivottaa onnea senjorita Elisabethille, sillä häntä en luultavasti enää tulisi tapaamaan. Magda, joka oli leikkinyt nukkiensa kanssa, hävisi yht'äkkiä. Samalla minäkin lähdin kannelle mennäkseni veneeseen.
— Senjor Piloto, senjor West! kuului samassa Elisabethin ääni. —
Ettehän aio lähteä, ennenkuin saan viimeisen kerran kiittää teitä.
— Hyvästi, luostarineito, älkää menkö enää härkätaistelua katsomaan.