— Samista — Janista —, pojat sanoivat yhtä aikaa.
— Hm! Näytätte olevan yhtä mieltä siitä asiasta. Mitenkähän olisi, jos koettaisitte olla vuoron perään — Sam ensimmäisen päivän?
Sitten seurasi neuvoja aamukahvin valmistamisesta, perunain keitosta ja silavan paistamisesta. Leipää ja voita heidän piti saada riittävästi mukaansa — munia niin ikään.
— Parempi kun käytte joka päivä maitoa hakemassa tai ainakin joka toinen päivä, huomautti äiti.
— Me mieluummin varastamme laitumella olevista lehmistä, yritti Sam huomauttaa, — se minusta on oikealle intiaanille luonnollisempaa.
— Jos minä tapaan teidät karjan seassa vehkeilemässä tai niitä pahoille tavoille opettamassa, niin tulee että korvat kihisee, karjaisi Raften.
— Hyvä, no saammeko puhaltaa omenia ja kirsikoita? ja selitykseksi Sam lisäsi: — Ei niistä ole mihinkään, ellei niitä oteta puhaltamalla.
— Ottakaa hedelmiä niin paljon kuin tarvitsette.
— Entä perunoita? — Samoin.
— Entä munia?