— Mitäs neljä?
— Sitä tuskin milloinkaan käytetään. Jos minä näkisin leirissä neljä savua, niin arvaisin, että on tekeillä jotakin suurta — ehkä suuri neuvosto koolla.
— Entä jos näkisitte viisi savua, mitä silloin ajattelisitte?
— Minä ajattelisin, että kuka hullu on sytyttänyt koko kylän tuleen, vastasi Kaleb naurahtaen.
— Te vast'ikään sanoitte, että jos kaksi kiveä on päällekkäin, niin sekin on merkki. Mitä se merkitsee?
— En minä tietysti voi puhua kaikkien intiaanien puolesta. Toiset ilmaisevat sillä yhtä, toiset toista. Mutta kun lännessä pannaan kaksi kiveä päällekkäin, niin se merkitsee "tämä on polku"; ja jos on pieni kivi niiden molempien oikealla puolella, niin se tietää, että "tässä me poikkesimme oikealle". Jos on kolme kiveä päällekkäin, niin se merkitsee "tämä on kyllä oikea polku" ja "erikoisen huomattavaa" tai "pidä varasi"; ja kasa kokoon heitettyjä kiviä tietää "me majailimme tässä, koska yksi oli sairas". Niillä kivillä sairaalle oli valmistettu höyrykylpy.
— No mutta mitä intiaanit tekisivät, ellei olisi kiviä ollenkaan?
— Metsässäkö tarkoitat?
— Niin, taikka avaralla preerialla.
— Minä olen melkein unohtanut, siitä on niin pitkä aika, mutta katsotaanpa, ja Jan ahdisti Kalebia, ja Kaleb penkoi muistinsa kätköistä, kunnes he saivat kokoon oikein yleisen merkkitaulun vaikka Kaleb yhä varoitti, että "toiset intiaanit niitä käyttävät toisin".