Hän sanoi tulleensa maan poikki toiselta puolelta ja eksyneensä tieltä myrskyssä.
"Mikä olette ammatilta?"
"Erämies."
"Minne matka?"
"Lähimpään suurempaan kyläkuntaan; mutta mikä on lähin?"
"Tämä paikka on Alexandria Bayn ja Ogdensburgin keskivälillä."
Rolf siis kysyi tarkkaan tietä Alexandria Bayhin, jonne hän ei aikonut. Mitä syytä oli hänellä olla niin varovainen? Sahanhoitaja ilmeisestikin oli kunnon amerikkalainen, mutta tiedustelijalla ei ollut oikeutta ilmaista kenellekään, millä asioilla hän liikkui. Saattoihan sahanhoitaja olla varma mies, mutta entäpä jos hän olisi varomattomuudessaan jutellut jollekulle toiselle, joka ei ollut varma?
Sattumalta hän sitten sai kuulla, että joki oli Oswegatchie nimeltään, ja että kolmenkymmenen mailin päässä sen varrella oli alamaan puolessa Ogdensburgin kaupunki.
Vereksiä huomattavampia tapauksia hän ei saanut kuulla, mutta ilmeisestikin brittiläiset joukot virran takana vain odottivat kevään tuloa hyökätäkseen.
Näön vuoksi Rolf osti vähän teetä ja sianlihaa, mutta vieraanvarainen sahanhoitaja ei suostunut ottamaan siitä mitään maksua, sitten hän lähti kulkemaan Alexandria Bayhin päin, mutta kaarsi piankin takaisin ja saapui ystäväinsä luo metsään.