Keilapallot pyörivät, keilat kolisivat — kahdeksan kaksikkoa! huusi ääni.
Paljaspäinen herra juoksi sillalle.
"Onko joku hukkumaisillaan?" kysyi onkija.
Sköldman ei vastannut heti. Hän pysähtyi ja tuijotti mieheen. Sitten alkoi hän änkyttää: "joku - jotakin — on tuolla."
"Mitä?"
"Jotakin — joku, joka on — tuolla leppien luona."
Mies vihelsi ymmärtävästi ja meni ottamaan keksin, joka riippui sillan kaidepuussa.
"Missä? Näyttäkää minulle", hän sanoi.
"Tuolla." Sköldman osotti sormellaan, mutta varoi menemästä edellä, vaan seurasi miehen jälestä.
He olivat perillä.