Ja heidän kuolemattomuuden uskonsa on tämmöinen. He eivät luule kuolevansa, vaan uskovat vainajan menevän Salmoxis-haltian tykö. Toiset heistä kutsuvat tätä samaa nimellä Gebeleitsis. —
Mutta sen mukaan kuin minä olen saanut tietää Hellespontoksen ja Pontoksen maissa asuvilta helleeneiltä, oli mainittu Salmoxis ihminen ja palveli orjana Samoksessa; ja hän palveli Pythagoraalla, Mnesarkoksen pojalla. Sitten hän tultuaan vapaaksi oli hankkinut itselleen suuria rikkauksia, jonka jälkeen hän oli lähtenyt pois omaan maahansa. Siihen aikaan viettivät traakialaiset kurjaa elämää ja olivat jokseenkin ymmärtämättömiä. Mutta tämä Salmoxis, joka tunsi joonialaisen elinlaadun ja hienostuneempia tapoja, kuin mitä traakialaisilta saattoi odottaa, hän kun oli seurustellut helleenien ja Pythagoraan kanssa, joka ei ollut heikoimpia helleenien tietoviisaista, valmistutti itselleen miessalin, johon otti vastaan kaikki etevimmät maanmiehensä ja kestitsi heitä. Ja samalla hän opetti, ettei hän itse eivätkä hänen juomaveikkonsa ynnä kaikki heistä polveutuvat kuolisi, vaan joutuisivat paikkaan, missä alati tulisivat elämään ja nauttimaan kaikkea hyvää. Mutta sillävälin kuin hän näin teki ja puhui, hän teetti maanalaisen huoneuksen. Ja kun huoneus oli hänellä täydellisesti valmiina, niin hän katosi traakialaisten näkyvistä, astui alas maanalaiseen huoneeseen ja eleli siellä kolme vuotta. Ja traakialaiset ikävöivät ja surivat häntä kuin kuollutta. Mutta neljäntenä vuotena Salmoxis ilmestyi heille, ja siten he uskoivat mitä hän oli sanonut.
Niin he väittävät hänen tehneen. Mutta mitä maanalaiseen huoneeseen tulee, en sitä usko enkä ole hioin uskomattakaan; kuitenkin luulen mainitun Salmoxiin eläneen monta vuotta ennen Pythagorasta. Mutta olkoonpa Salmoxis ollut joku ihminen tai joku geettien kotimainen haltia, jätämme hänet sikseen.
* * * * *
Lukianos, helleeniläinen filosofi sata vuotta jälkeen Kristuksen, laskettelee leikkiä Olympon jumalien muka kuolemattomuudesta ja väittää, että skyytit ja geetit vaativat myös itselleen kuolemattomuutta. Hän pahoittelee sitäkin, että Salmoxis on otettu kreikkalaisten jumalien joukkoon, vaikka hän maailmassa oli vain orja. Lukianos ei tietänyt, että Jumalan poikakin otti orjanmuodon päällensä ja tuli maailmaan pelastaakseen ihmiskunnan, sitten, kuoltuaan ja ylösnoustuaan, kohotakseen taivaaseen, isän jumalan luo.
Kreikkalaisten pyhät tarut.
Mikä suunnaton ero onkaan olemassa kahden naapurikansan, kreikkalaisten ja juutalaisten, jumalakäsitteiden välillä! Kreikkalaisten taivas on täynnä iloisia, kiihkeästi elämänhaluisia, jopa joskus remuaviakin jumalia, joitten hallitsija ja käskijä Zeus vihapäissään tosin sinkosi tuhoavia ukkosennuoliaan, mutta lepyttyään lallatteli, leikitteli ja lemmiskeli oikein jumalallisin mittakaavoin. Eikä hänen lempensä kohdistunut ainoastaan Olympon moniin kauniisiin naisjumalattariin, hänen hellä mielensä paloi yhtä usein sinipiikojen, merenneitojen ja vuorinymfien pariin. Eivätkä ihmistenkään tyttäret saaneet olla häneltä rauhassa, jos vain ne olivat kauniita, sieviä ja somia. Sillä kauneutta Zeus, niinkuin kaikki muutkin jumalat, palvoi luomakunnan perusprinsiippinä.
Jumalako loi ihmiset omaksi kuvakseen, niinkuin raamattu sanoo, vai ihminenkö loi jumalat omiksi huvikseen? Jälkimmäinen väite on ainakin yhtä tosi kuin edellinen.
Kreikan kansa on sekä taiteellisesti että tieteellisesti ollut maailman lahjakkain kansa. Sentähden heidän jumalansa ja jumalattarensa olivat sekä kauniita että viisaita. Taivaaseen koroitettiin kauneimmat ja viisaimmat ihmisten joukossa. Kristittyjen jumalalla on vain yksi "ainutsyntyinen" poika ihmisten tyttäristä, Zeus-jumalalla on satoja sadoista eri äideistä.
Miten toisenlainen onkaan juutalaisten Jehova! Hän on aasialainen tyranni, jonka eteen täytyy heittäytyä maahan pelolla ja vavistuksella, jota täytyy kasvot lattian rajassa rukoilla, että: käännä valaistut kasvosi puoleeni ja ole minulle armollinen, eläkä johdata minua kiusaukseen, vaan anna minulle syntini anteeksi, sillä annanhan minäkin anteeksi muitten synnit. Jehova on totisuuden perikuva; kauneudesta hän ei välitä, tieteitä hän ei rakasta, päinvastoin niitä vihaa ja pelkää. Ensimmäisen ihmisparin hän karkoitti paratiisista vain sen takia, että se oli tullut yhtä viisaaksi kuin jumala, se kun kykeni erottamaan hyvän pahasta. Jehovalle on pääasiana, ettei hänen uskovaisensa saa palvella muita jumalia "hänen edessään". Sentähden juutalaisten tiede oli mitätöntä, heidän taiteensa arvotonta kreikkalaisten tieteeseen ja taiteeseen verrattuina. Raamattu sisälsi kaiken, mitä juutalainen tieteeltä vaati. Kreikkalaisten tiede taas kehittyi vallan vapaasti, jumaluusopin sitä ollenkaan kahlehtimatta. Kreikkalaisille siis nykyinen maailma on velkaa vapaan ajattelemisen aatteen, kaiken tieteensä ja taiteensa esikuvat.