Vuode: Kaikki mitä Kyniskos on esittänyt, on totta. En ilkeä puhua julki asioita.
Lamppu: Mitä hän päivällä on tehnyt, sitä en ole ollut näkemässä, mutta yöllä hän eleli kuin saastainen villipeto. Usein herkesin öljyäni imemästä, jotta sammuisin eikä minun tarvitseisi nähdä hänen konnamaisuuksiaan, mutta hän pakotti minua palamaan.
Radamantys: Ei tarvita lisää todistajia. Ottakaa purppurapuku hänen yltään, niin saamme tarkastella hänen arpiaan. — Ai taivas! Katsokaahan! Eihän miehessä ole ehyttä paikkaa. Hänen sielunsahan on ruskean sinisen kirjava yli yltäänsä. Mikähän rangaistus hänelle riittäisi? Olisikohan hänet heitettävä tuliseen pätsiin vaiko annettava Kerberoksen käsiin.
Kyniskos: Eikö ole niin, että kaikki Manalan asukkaat saavat juodakseen unohduksen vettä Lethe-joesta? Eiköhän sopivin rangaistus tyrannille olisi kieltää häneltä tämä vesi ja antaa hänen aina vain muistella entistä mahtavuuttaan ja sitä hekkumaa, niissä hän rypi.
Radamantys: Sinä puhut oikein. Viekää hänet pois, sitokaa hänet Tantaloksen ääreen ja jättäkää hänet muistelemaan entistä elämäänsä.
Jumalien kokous.
Lukianoksen aikaan olivat aasialaiset uskonnot vallanneet koko Rooman valtakunnan. Roomalaiset legioonat olivat voittoisina laskeneet allensa koko tunnetun maailman, mutta aasialaiset uskonnot olivat tunkeutuneet vastavirtaan ja myöskin levinneet yli koko silloisen Rooman valtakunnan. Maailmanhistoriassa on tällä jälkimmäisellä liikkeellä ollut monta vertaa suurempi merkitys kuin edellisellä.
Jo sata vuotta ennen Lukianoksen aikoja oli keisari Klaudius julistanut frygialaisen Attis-palveluksen julkiseksi uskonnoksi Roomassa ja antanut sille sijan valtiollisessa juhlakalenterissa. Yhtyneenä persialaiseen Mitras-uskontoon ja siihen sulautuneena muodosti tämä yhtymä mahtavan vallan valtakunnassa. Missä Pietarin kirkko nyt sijaitsee, siinä oli Attis-jumalalla temppelinsä. Uskontokunnan ylimmäinen pappi Roomassa käytti nimeä papas = paavi, ja niinkuin nykyisellä paavilla oli hänellä liikanimenä "pater patrum". Paavin päähine Tiara on Attis-papin lakki, ja katolisten pappien kaapu ja meidän pappien "kaftaani" on alkuaan aasialainen virkapuku. Lukianos väittää, että Mitras-vapahtaja esiintyi tässä puvussa Olympossa.
Lukianos ei malta olla hämmästelemättä näitä vieraita jumalia yhtä vähän kuin hän häikäilee ivaamasta omia kansallisia tarujumaliaan. Ylijumalan heikkoudet hän paljastaa yhtä ilkkuvasti kuin egyptiläisten eläimenmuotoiset jumalankuvat. Kun Lukianos puhuu hienosta herrasta, jolla on koiranpää, tarkoittaa hän egyptiläistä jumalaa Anubista, jolla oli shakaalin pää. Kristinoppi ei vielä Lukianoksen aikaan noin 120—180 j.Kr. liene ollut niin levinnyt, että hän olisi Kristuksesta tiennyt mitään mainita. Kristiaanit Lukianos kyllä tunsi ja oli tavannutkin heitä. Hän eräässä kirjoitelmassaan puhuu kristiaaneista, mutta antaa niistä vähemmän mairittelevan kuvauksen.
Kokouksessa mainittujen tärkeimpien jumalien luettelo.