— Tuon, joka seisoo tuolla nurkassa käsi otsalla, tuon kipsisen kuvapatsaan. Ja jos ukkonen alkaa käymään täällä maailmassa, kenen turviin sinä pyrit, kun minä olen taivaassa.
— No minä tulen, sanoi Impi Maria. Mutta sinun pitää esiintyä siivosti, muuten minä jätän sinut.
Läksimme sitte eräänä maaliskuun iltana kävelemään Haaksirikkoisten kummulle, minulla Loitsurunot kainalossa ja Impi Marialla samanlainen kädessä. Istuuduimme penkille ja aloimme lukea loitsuja saadaksemme siivet, millä taivaaseen kohota. Saksalaisen kirkon luona laukesi punakaartilaisen kiväri vahingossa ja dum-dum-kuula murskasi hänen käsivartensa. Satamassa vastasivat venäläiset matruusit kokonaisella yhteislaukauksella. Heillä oli tapana tällä tavoin huvitteleida iltansa kuluksi ja lähimmäistensä iloksi.
Kaamea oli ilta. Kaameat olivat nämä illan näyt. Allani pitkä rykelmä kaikenlaisia sota-aluksia, mikä laiturissa kiinni, mikä kiinni toisessa. Kaikki lian ja siivottomuuden vallassa. Väki kuritonta ja väkivaltaista. Matruusit hääräsivät edestakasin ja raahasivat ryöstettyä tavaraa aluksiinsa. Yhtä laivaa vartioitiin visusti. Sinne oli sullottu keisarin ja keisarinnan uskotut ystävät, taikurit, aasialaiset poppamiehet ja ylhäinen kamarirouva. Ei Helsinki ollut enää meidän pääkaupunkimme. Se oli vaan Aasian etuvartio pohjolassa. Koko sielullani pyrin pois tästä saastaisesta pesästä, pois avaruuden ikikirkkaille pihoille, valoisille tanhuille. Tartuin kirjaani ja rupesin selailemaan. Impi Maria avasi myöskin omansa ja taikominen alkoi.
Luin:
"En puhu omalla suulla
Puhun suulla suuremmalla
Maarian sulalla suulla,
Herran hengellä hyvällä.
En liiku omin lihoini
Liikun luojani lihoilla
En väiky omin väkeni
Väikyn väellä Kaikkivallan
Anna Luoja lentimiä
Millä maasta nosteleime
Pilvihin pirajavihin
Hattaroihin haitukoihin".
Tunsin syyhyä lavoissani. Yhden'äkin pulmahtivat lumihohtoiset enkelin siivet päällystakkini lävitse ja rupesivat lepattamaan.
— Sinulla on jouluenkelin siivet, setä, katso lumivalkoiset siivet, huusi Impi Maria ihastuksissaan.
Mutta ei enkelin siivet jaksaneet nostaa minua, syntistä, parrakasta, raskasta raukkaa. Ne siivet ovat leikatut kuihtuneitten laupeussisarien painoa silmällä pitäen. — Luin loitsuja sivumäärin ja Impi Maria luki toisia kohtia.
"Huoli en enkelin evistä
Pyhän linnun liehuskoista.
Anna siivet sirkeämmät
Syltä seitsemän satoa".