"Hm! Saa nähdä — huomenna luonanne; mies paljastettava."
"Kuinka onnellinen olen teidän majesteettinne korkeasta avusta. Taivas lähettää minulle enkelin teidän majesteettinne persoonassa."
"Ei toki! Älkää saattako häpeämään. — Päätetty, chère comtesse."
* * * * *
Seuraavana aamuna meni kuningas kreivittären luo, joka juuri oli ehtinyt pukeutua aamupukuunsa ja hymyili hänelle pitsipilvien sisästä.
"Nukkunut hyvin", alkoi kuningas, "kirkkaat silmät, hauskaa!"
"Olen nähnyt kaunista unta", vastasi "taivaallinen" ja katsoi taivasta kohden tavalla, joka oli saanut Gentzin sanomaan, että hän leinakoitsi taivaan edessä.
"Nähnyt unta, mistä?"
"Kuninkaasta."
"Hm!"