"Rehellinen peli ei olekaan ominaista hänelle", sanoa Muriel hypistellen käsissään oljenkortta.
"Eikä teille", vastasi Nick odottamatta.
"Minulleko?" kysyi Muriel katsoen hermostuneena häneen. "Mitä tarkotatte?"
"Sitä en sano", vastasi Nick, "siksi, että te sen kyllä tiedätte, tai ainakin teidän tulisi tietää, jos vaan viitsitte vaivautua sitä ajattelemaan."
Muriel kääntyi selin häneen.
"Menkäämme nyt sisälle juomaan teetä", sanoi Nick reippaasti. "Miss Roscoen on varmaankin kylmä."
Seurue meni sisälle ja Nick oli taasen mitä rakastettavin isäntä.
Kun vieraat sitten poistuivat, seisoi hän kauan aikaa portailla heiluttaen kättään jäähyväisiksi. Hän näytti olevan mitä loistavimmalla tuulella.
Blaken ja Murielin ollessa puolitiehen kotimatkalla, kääntyi Muriel äkkiä ja aivan odottamatta ritarinsa puoleen ja sanoi aivan tyynesti.
"Blake, häät voimme viettää niin pian kun sinulle vain sopii."