"En ole ajatellutkaan, että sinä saisit jäädä tänne sadekaudeksi", keskeytti Daisy hymyillen hänet. "Täten siirtyy matkasi vain viikon lähemmä. Näyttänee siltä, kuin tahtoisin minä siten päästä sinusta, mutta sinä kyllä tiedät, ettei niin ole asian laita. Minun tulee varmaankin sangen ikävä sinua, mutta en saa olla itsekäs. Minulla ei tosin ole samoja perussyitä kuin lady Bassetilla, mutta kyllä sentään toivon, että matkustat. Voithan sitten sadekauden lopulla taasen tulla meitä tervehtämään. Olisin niin iloinen, jos tulisit jouluksi meille, Muriel."
Kahden päivän perästä oli Muriel jo kotimatkalla. Will saattoi häntä jonkun matkaa, kunnes sir Reginald tuli häntä vastaan muutaman aseman päässä Chawalkkandista. Sanoessaan jäähyväisiä muistutti Will vielä Murielia, että tämä oli luvannut tulla heille lopulla vuotta.
Sir Reginald oli sangen ystävällinen häntä kohtaan ja selitti, että sekä hän että vaimonsa iloitsivat, saadessaan Murielin jälleen kotiin. Rauhattomuudet maassa jatkuivat yhä, joitakin ilkitöitä oli siellä täällä tehty, mutta ne eivät kuitenkaan olleet vakavampaa laatua. Lady Basset oli peloissaan, kertoi sir Reginald, mutta itse puolestaan ei tämä uskonut, että mikään todellinen vaara uhkaisi heitä alkuasukasten puolelta.
Lady Basset otti hänet vastaan erittäin rakastettavasta. Hän saattoi Murielin tämän huoneeseen.
"Nyt täytyy sinun oikein perinpohjin levätä, jotta jaksat tulla rajahin juhlaan ylihuomenna", sanoi hän. "Mr Bobby Praserkin on sitä järjestämässä ja hän sanoo siitä tulevan suuremmoisen ja loistavan. Ohimennen sanoen toivon, etteivät sinun osakkeesi sillä taholla olisi laskeneet poissaollessasi. Tiedäthän, että sinun onnesi on minulle sydämen asia. Ja tämähän olisi sitäpaitsi niin erinomaisen sopiva avioliitto sinulle. Eikä liene hauskaa jäädä vanhaksi piiaksikaan."
Sitten kysyi lady Basset, miten mrs Musgrave voi sekä oliko hän jo tointunut siitä sairaudesta, jonka serkkunsa kuolema hänelle aiheutti. Omasta puolestaan oli lady Basset aivan vakuutettu siitä, että he aina olivat rakastaneet toisiaan ja olivat siitä saaneet paljon kärsiä.
Näistä seikoista ei Muriel sanonut mitään tietävänsä. Lady Basset kysyi lopuksi, oliko Muriel kuullut viime uutisen kapteeni Ratcliffestä. Ehkä olivat Daisy Musgrave ja hänen miehensä siitä hänelle kertoneet.
"Millainen se uutinen on?"
Muriel teki parhaansa hillitäkseen itsensä. Hänet valtasi äkkiä ääretön pelontunne, mutta hän katsoi kuitenkin lady Bassetia suoraan silmiin.
"Luulin tosiaan sinun kuulleen sen", vastasi lady Basset. "Se on tosiaan vallan uskomatonta. Ja aivan peruuttamatonta. Mutta minusta onkin aina tuntunut siltä, että hän tekisi lopuksi jotakin ennen kuulumatonta, sillä hänessä oli tosiaan jotakin yliluonnollista, niin, miltei hirvittävää."