XVI.
Tilinteko.
Vierashuone oli tyhjä ja akkunat auki hänen astuessaan sisälle. Alempaa laaksosta kuului tanssin säveliä. Nick arvasi lady Bassetin olevan poissa kotoa. Pinjat huojuivat hiljaa akkunain edessä kuin tummat haamut. Ilma tuntui sähköiseltä.
Nick seisoi akkunan luona katse suunnattuna vuorille päin. Kuu ei ollut vielä noussut taivaankannelle, mutta tähdet säteilivät kirkkaasti.
Kuului askelia. Nick kääntyi katsomaan. Muriel astui huoneeseen niin kalpeana, että Nick ensin luuli häntä sairaaksi, mutta rauhottui sitten ajatellessaan, että hän varmaankin oli niin väsynyt. Hän tarttui Murielin käsiin, mutta ne tuntuivat kylmiltä ja elottomilta kuin kuolleen kädet. Tytön suuret, tummat silmät katsoivat hänen ohitseen.
Vetäen Murielin lähemmä lampun valoa katseli Nick häntä tarkasti.
Muriel vaipui väsyneenä istumaan.
Nick odotti hänen puhuvan. Kun tyttö näytti epäröivän, sanoi hän:
"Mitä asiaa sinulla oli minulle?"
Kädet ristissä tuijotti Muriel häneen.