Markiisitar (teeskennellen lempeyttä). Hra markiisi d'Havrecourt.
d'Havrecourt (tervehtii). Mikä onnen sattuma!
Markiisitar (astuen esiin). Me ai'emme juuri mennä kirkkoon. (Viittaa, palvelia oikealla). Saanko esitellä tyttäreni Gabriellen. Saammehan kunnian nähdä teidät luonamme? Olettehan hyvä, jäätte meille pariksi päivää?
d'Havrecourt (huokaa). Nöyrimmästi kiitän, vaan se on tuiki mahdotonta. Ei pidä ystäväänsä hädässä heittämän, minun täytyy kantaa puolet veljenipojan kohtalosta.
Gabrielle. Vai — te olette nähnyt hänet?!
Markiisitar (ylevyydellä). Ja hän on sanonut teille — —
d'Havrecourt. Hän kertoi minulle kaikki, armollinen rouvani! Hän ilmoitti minulle Teidän ultimatum'innekin.
Markiisitar (ylpeästi). Hän on suuresti väärässä.
Gabrielle (painolla). Niin, erinomaisen suuresti.
d'Havrecourt. Oi, sanomattoman suuresti.