d'Havrecourt. Nöyrin palvelianne!
Kuudestoista kohtaus.
Raoul (tulee paviljongista). d'Havrecourt.
d'Havrecourt (nauraa täyttä kurkkua). Hahaha!!
Raoul. Taivahan ihme, enokulta, mitä täällä tapahtuu?
d'Havrecourt. Ei mitään. Minä täällä vain suurimmassa ystävyydessä pakisin anoppisi kanssa — mater dolorosa'n — hän on raivosa.
Raoul. Sen teki minun ultimatum'ini tai oikeammin teidän.
d'Havrecourt. Se on tehnyt täydellisen mullistuksen, aivan minun toivoni mukaan.
Raoul. Me olemme Varmaankin joutuneet liian loitos, enokulta. Herra tietää, miten tämä päättynee.
d'Havrecourt. Päättynee? (Katsoo vuokra-tilan pihaan). Näetkö kuka tuolla tulee?