Gabrielle. Taivas! Raoul! Kuinka sinä olet sinne tulin!?
Raoul. Entäs sinä, sulo-Gahrielle'ni! Kuinka sinä olet sinne tullut?
Gabrielle. Sit'en tiedä, minä tulin nousseeksi tänne. (Äkkiä). En, en, miksi teeskentelen? (Nöyrästi). Sinä pyysit sitä, ja minä tottelin — se oli velvollisuuteni.
Raoul (syöksyy paviljonkiin).
Yhdeksästoista kohtaus.
Entiset. Markiisitar. Jeanne.
Markiisitar. Siellä on nuori nainen, sanoit sinä, vävyni luona — tähän aikaan vuorokautta — —
Gabrielle. Taivas, äitini!
Jeanne. Niin, Teidän armonne.
Markiisitar (katsoo balkongille). Niinpä, todentotta, sinä olet, oikeassa. (Ikkuna aukeaa, Gabrielle astuu sisään). Ahaa, hra d'Havrecourt! Te sanoitte minulta puuttuvan todistuksia, nyt minulla niitä on, nyt puuttuu ainoastaan — —