Ahola. Minä vannon sen päälle, ett'en tunne.
Morli. Vain et tunne! no, minä sanon sinulle, että hän oli muuan koronkiskuri. Hänellä oli velkakirja muassa, jonka sinä olet kirjoittanut. Minä lunastin sen häneltä ja tässä se nyt on.
Ahola. Todellako?
Morli. Ompa niinkin. Vai kiellätkö nimeäsi siihen kirjoittaneesi.
Ahola. Ei, ei suinkaan; vaan minä en kammo sitä nähdäkseni, (syrjään) jos m muun tähden niin omaa nimeäni oppiakseni. (Lukee) Kaarlo Tenhola. (syrjään) Vain Tenholaksi minua kutsutaan; se hyvä!
Morli. No, sanotko nyt vielä mitä?
Ahola. Minä sanon, että tuo on tavallinen velkakirja. Velkakirjoja saattaa joka mies kirjoitella!
Morli. Olisko tämä ainoa, niin en sitä sanoisikaan; vaan herra Zacharias vakuutti niitä kohta ilmestyvän viisi, kuusi, joita en aivo maksaa.
Emeli. Mitäs kuulenkaan. Kuinka Kaarlo! sinä olisit semmoinen heittiö?
Ahola (astuen Emeliä kohti). Niin se ensimmältä kyllä näyttää; vaan minä vakuut…