— Tietysti minä tulen, mutta minä kyllä selviydyn.
— Vai selviydyt? Mitenkäs kävi, kun Nisulan poikien sisaret tulivat mukaan pelaamaan kirppua? Sinä karkasit kotiin, ahaa!
— Pyh! Saksanläksy oli lukematta. — Mutta Hetti täti käski meidän tuoda pari toveria mukaan, että olisi hauskempi. Otetaanko Hirvosen pojat?
— He ovat liian maffisia. Toisella on jo pitkät housut ja toinen puhuu vain radiosta. Otetaan Janne ja Risto, silloin ei tarvitse torkkua.
— Ei se kävele. Heitä ei voi näyttää ennen syksyä. Heillä on ollut aivan lyhyet koneella leikatut hiukset, pojat sanoivat, että he olivat kuin vesikopista karanneita. Jannen jouhet ovat jo etusormenpituisia, mutta ne eivät kulje pintaa pitkin, vaan törröttävät itään, länteen ja kaakkoon. Hiuksiin ei maan vetovoima näy vaikuttavan ensinkään. Riston höyhenet sekaantuvat silmäkulmien sekaan ja menevät päinvastaiseen suuntaan kuin mihin Riston pää liikkuu.
— Älä nyt selittele kuin opettaja maantiedon tunnilla. Otetaan sitten
Uskin pojat, he menevät ensi vuonna tanssikouluunkin. Sakari kertoi.
— Hiiri vieköön, oli Eskon itse tekemä voimasana. He sopivat mainiosti. Minä kirjoitan kirjeen, sinä saat viedä sen heille.
Ja Esko kirjoitti:
"Hei hei Seppo ja Sarri!
Sonnustakaa ulkokuorenne juhla-asuun. Voidelkaa ihonne narduksella ja yrteillä ja hiuksenne myrhamilla, glyseriinillä ja briljantiinillä. Sillä Tasavallan hienoin rohdoskauppiatar kutsuu teitä luokseen. Siellä saatte seurustella kreivittärien, ruhtinattarien ja tyttökoululaisten kanssa — jos siihen kykenette ja luonto antaa myötä. Saatte namusia ja limonaatia. Tulkaa hakemaan meitä huomenna seitsemältä.