Omis ja Okse Ajnil.
(Nimet seisovat päällään.)"
Simo vei kirjeen Uskin poikien kouluasuntoon, joka oli lähellä.
Esko meni tohtorin huoneeseen.
— Hetti tädillä on nuorisokutsut. Eikö enolla olisi aikaa tulla ostamaan meille hienommat kaulukset ja kravatit? Onneksi meillä on uudet puvut. Mutta kengät ovat koliskoja.
— Kyllä minä tulen ostamaan mitä tarvitsette. Kengät ovat kiilloitettavat, kyllä ne sitten kelpaavat, sanoi tohtori hyväntahtoisesti.
— Minulla on mädät kellonperät.
— Mädät?
— Niin, rumat ja mustuneet.
— Jätä kello kotiin.
— En ikinä. Mutta ehkä Minna saa ne kiiltäviksi Sampolla.