— Selitä, taikka — — —
— Te olette käyneet katsomassa sairasta toveria ja samalla pistäydytään Korkeasaareen.
Pojat nauroivat iloisina ja kiiruhtivat rantaan.
— Minä luulen, että Naimi-täti ei paljoakaan välitä meidän poissaolostamme, rauhoitti Seppo itseään.
Rannalla oli jo Janne odottamassa ja kertoi pojille:
— Kun minä tulin teille, niin Naimi-täti tulikin juuri keittiöön. Minä annoin kirjeen ja selitin, että te ette voineet tulla kotiin ja että syy seisoo lapussa. Naimi-täti luuli, että teille oli tapahtunut onnettomuus, mutta kun minä sanoin, että te olette hyvässä kunnossa, niin hän antoi nämä meille.
Janne levitti paperipussin suuta näyttäen siellä olevia leivoksia, vehnästä ja makeisia.
— Lempi antoi kuivaa leipää eläimille, ja nyt meille tulee kiva huvimatka, sanoi Janne lopuksi.
— Oliko Naimi-täti vihreä kasvoiltaan? kysyi Seppo. Vihreä väri kuvasi hänen mielestään suuttumusta.
— Ei, vaan punainen, sanoi Janne.