— Kertokaa, nyt koulusta ja muista tovereistanne, johdatteli neiti keskustelun rauhallisemmalle alueelle.
Pojat innostuivat heti kertomaan luokkatapahtumista, opettajista ja tovereista. Neiti oli kiitollinen kuulija ja nauroi sydämellisesti poikien kanssa. Vihdoin tuli aika lähteä. Pojat olivat maksaneet kaikki ennakolta paitsi lisäannokset jäätelöä. Neiti maksoikin nämä, joten pojat pääsivät huolehtimasta isosta lisämaksusta.
— Kiitoksia nyt, pojat, herttaisista kutsuistanne. Kirjoittakaa minulle joskus kesälomalla, pyysi neiti erotessa.
— Tädin pitäisi nähdä Varpuniemi, sellaista paikkaa ei ole maan päällä.
— Minulla on niin lyhyt loma, etten ehdi käydä muualla kuin sisareni luona Kotkan tienoilla. Hyvästi nyt, poikaseni. Syksyllä tapaamme taas toisemme.
— Hyvästi, hyvästi.
— Prätskis, sanoi Risto, mutta vaikeni, kun Sarri työnsi häntä kylkeen sanoen:
— Käyttäydy nyt ihmisiksi.
Kun neiti oli mennyt, sanoi Seppo:
— Eikö ollut sellainen sopimus, että teidän piti mennä pois? Jos me oltais tarvittu seuraa sille tädille, niin Naimi-täti olisi sopinut siihen toimeen ettekä te.